Saturnuksen ainakin paristakymmenestä kuusta 18 tunnetaan niin hyvin, että niiden rata planeetan ympäri on saatu määrättyä. Suurin kuu Titan on läpimitaltaan Merkuriustakin suurempi (massa on kuitenkin selvästi pienempi). Titan on aurinkokuntamme kuista ainoa, jonka ympärillä on tiheä kaasukehä. Se koostuu 99-prosenttisesti typestä. Ilmanpaine Titanin pinnalla on puolitoistakertainen Maan ilmakehän paineeseen verrattuna. Titanin pintaa ei voi nähdä tiheiden pilvikerrosten takia. Neljä kuuta, Rhea, Japetus, Dione ja Tethys, ovat keskikokoisia. Niiden halkaisijat ovat 1060-1530 km. Japetuksen etupuoli (kiertosuuntaan nähden) on hyvin tumma, mutta toinen puoli heijastaa valoa 10 kertaa paremmin. 500 km kokoisen Enceladuksen pinta on hyvin kirkas, se heijastaa yli 90 % siihen osuvasta valosta. Useat Saturnuksen kuista ovat samanlaisilla radoilla.
Kuun etäisyys kiertoaika läpimitta löytövuosi nimi planeetasta km vrk kmAurinkokunta s. 77-79, Aurinkokuntamme s. 95-100, Maailmankaikkeutta tutkimassa s. 148, Planeetat s. 172-179, Tähtitieteen perusteet s. 236-238Pan 133570 0,575 20 1981 Atlas 137700 0,602 40x20 1980 Prometheus 139400 0,613 140x80 1980 Pandora 141700 0,629 110x70 1980 Epimetheus 151400 0,694 140x100 1980 Janus 151500 0,695 220x160 1980 Mimas 185500 0,942 392 1789 Enceladus 238000 1,37 500 1789 Telesto 294700 1,89 34x26 1980 Tethys 294700 1,89 1060 1684 Calypso 294700 1,89 34x26 1980 Dione 377400 2,74 1120 1684 Helene 377400 2,74 36x30 1980 Rhea 527000 4,52 1530 1672 Titan 1222000 15,9 5150 1665 Hyperion 1481000 21 410x220 1848 Japetus 3561000 79 1460 1671 Phoebe 12950000 550 220 1898
Panin löytäminen: Tähdet ja Avaruus 5/90 s. 183