TIETEEN STIIKNAFUULIA 41
========================

Lokakuun  syksyisen  ja  synke{n  ja  sumuisen  ja   viile{n 
ilmamassan l{pi pungertaa luoksenne taas uutisia avaruudesta 
ja  muusta asiaan liittyv{st{. Esimerkiksi  avaruusluotaimet  
ja niiden toiminta liittyv{t asiaan hyvinkin l{heisesti, jo- 
ten  ennen  paneutumista AMANDAan  s{{nn|{nmukainen  vilkaus 
kolmen luotaimen vointiin. 

  Yleisesti ottaen voidaan sanoa, ett{ par'aikaa avaruudessa 
viilett{v{t  luotaimet Magellan, Galileo ja  Ulysses  voivat 
kaikki  potreasti. Magellan kuvaa edelleen Venuksen  pintaa, 
mutta  koska sen l{mp|tila oli nousemassa joku  aika  sitten 
liian korkeaksi, on se nyt radalla, jolla se pysyy  Venuksen 
varjossa vilvoittelemassa kullakin kierroksellaan 22 minuut- 
tia. Tuolla radalla se voi kuvata vain etel{ist{  pallonpuo- 
liskoa,  mutta mit{ siit{, sill{ sekin on  mielenkiintoinen. 
Magellanilla oli tuossa kes{ll{ pieni{ h{ikki{ aurinkopanee-
leita liikuttavissa moottoreissa,  mutta nyt  kaikki on kon-
diksessa. Aurinkoluotain Ulysses ohittaa Jupiterin ensi vuo-
den helmikuussa, ja se viilett{{ siksi iloissaan kohti  j{t- 
til{isplaneettaa 772 miljoonan kilometrin p{{ss{ Maasta  no-
peudella 64 000 kilometri{ tunnissa. Jupiteriin matkaava Ga-
lileo puolestaan taittaa taivaltaan l{hes 70 000  kilometrin  
tuntinopeudella kohti Gaspra-pikkuplaneettaa, jonka se ohit-
taa  t{m{n kuun lopussa. Viime viikkoina luotain on  ottanut 
kuvia silt{ alueelta, jossa Gaspra on, ja n{iden kuvien  pe- 
rusteella  suoritettiin nyt keskiviikkona radankorjaus.  Tuo 
korjaus  oli  muuten vasta yhdestoista koko  matkan  aikana, 
mik{ on melkoinen saavutus, kun ottaa huomioon sen, ett{ Ga-
lileo on jo lent{nyt Venuksen ja  Maan  ohitse  kertaalleen.
Koska  Galileon ja Gaspran kohtaaminen on melko  t{rke{  ta- 
paus, kerrotaan t{m{nkuun 22 ja 23 p{ivin{ tulevissa  Radio- 
galaksi-ohjelmassa  asiasta enemm{n. 

  Sitten hyv{stit avaruustekniikalle ja tervetuloa t{htitie-
de.  Ja  tervetuloa  uutinen,  jossa  kerrotaan   AMANDAsta. 
AMANDA, kuten viisas kuulija varmaankin arvaa, ei ole pyyle-
v{ naisihminen, vaan etel{napamantereen  j{{h{n   kilometrin 
syvyyteen   upotettava  neutrinoteleskooppi.   Sana   AMANDA 
kirjoitetaan isoin kirjaimin, ja se tulee sanoista Antarctic 
Muon And Neutrino Detector Array, eli Antarktiksen Muoni- ja 
Neutrinoilmaisinrivist|.  Neutrinot{htitiedeh{n  on   varsin 
nuori tieteenala, sill{ ensimm{inen kunnollinen todiste  sen 
kyvyist{  oli vuoden 1987 kuuluisasta Magellanin pilven  su- 
pernovasta havaitut kuusi neutrinoa. Valitettavasti vain ny- 
kyisill{ havaintolaitteilla voidaan saada n{kyviin vain var- 
sin l{hell{ tapahtuneiden suurienergisten ilmi|iden tulokse- 
na  syntyneit{ neutrinoita. Tyypillisin t{llainen  ilmi|  on 
juuri supernova, joita tapahtuu omassa Linnunradassamme  tai 
sen l{hitienoolla keskim{{rin vain kerran yhden t{htitietei-
lij{n elinaikana. Ei siis ole ihme, ett{ astronomit  haikai- 
levat tehokkaammista neutrinoteleskoopeista, joilla  ainakin 
periaatteessa voitaisiin havaita  my|s  Neitsyen galaksijou-
kon et{isyydell{ olevien supernovien l{hett{mi{ neutrinoja. 

Nykyiset neutrinoteleskoopit ovat suuria maanalaisia  s{ili- 
|it{,  jotka  ovat  t{ynn{ nestett{,  joka  vastaa  pitk{lti 
tavallista  saippuavett{.  Neutrinot  synnytt{v{t  nesteess{ 
muoneja, jotka taas saavat liikkuessaan aikaan ns.  Cerenko- 
vin  s{teily{, jota voidaan havaita tavallisilla  valomonis- 
tinputkilla. Nykyisenlaisia laitteistoja ei kuitenkaan voida  
juurikaan en{{ kasvattaa siten, ett{ kustannukset pysyisiv{t 
j{rkeviss{  rajoissa, joten on ollut ideana  korvata  suuret 
nestetankit esimerkiksi merell{. Eli valomonistinputket upo-
tettaisiin mereen, jossa Cerenkov-s{teily{ my|s syntyy. Meri
on kuitenkin melko ep{k{yt{nn|llinen ratkaisu, joten viimei-
sin ajatus on vaihtaa merivesi j{{h{n, jota taas l|ytyy  ko- 
vasti  Etel{napamantereelta. J{{n pinta on  kiinte{{,  joten 
siin{ on helppo liikkua; j{{h{n voi k{tev{sti porata  reiki{ 
kuumalla vedell{, ja ilmaisimet voidaan pudottaa sitten rei-
kiin;  ja  lis{ksi Antarktiksen sijainti  on  mainio,  sill{ 
siell{  on  rauhallista ja koska havainnot  tehd{{n  l{hell{ 
etel{napaa, on  kohteiden kulmaet{isyys zeniitist{ melko va-
kio. AMANDAn kilometrin syvyydess{ olevat valomonistinputket 
saattaisivat periaatteessa  havaita jopa 25 TeV:in  enegisi{  
neutrinoja, mink{  turvin neutrinot{htitiede olisi er{s ensi  
vuosisadan  merkitt{vimip{ ja  k{ytt|kelpoisimpia  uutuuksia 
t{htitieteen alalla.  Maailmassa on muuten parhaillaan suun-
nittelun  alla kymmenkunta  eri  kokoista ja eri  paikkoihin  
sijoitettavaa suurta   neutrinoteleskooppia,  joista  muuten   
edistynein,  Hawaijin  l{helle mereen  sijoitettava  DUMAND, 
maksaa  kaikkiaan  noin 10 miljoonaa dollaria - eli  yli  40 
miljoonaa  markkaa.  Niin, summa  saattaa  tuntua  suurelta, 
mutta  er{s  herra  Kouri  kyni  kuulemma  seitsem{n  kertaa 
enemm{n   rahaa  er{{lt{  tietylt{  KOP-nimiselt{   pankilta 
maassamme tuossa taannoin. Ett{ sill{ tavalla! 
          
                                                Jari M{kinen