TIETEEN STIIKNAFUULIA 48 ======================== Viime aikoina on sanomalehdiss{ ja jopa t{{ll{ radiossakin puhuttu vast'ik{{n l|ydetyst{ h{k{pilvest{ ja Maata l{hetyv{st{ UFO:sta, eli tunnistamattomasta lent{v{st{ esineest{. Monasti vain asia on niin, ett{ kun astronomian jaloon tieteenalaan kuuluva uutinen kipuaa uutiskynnyksen ylitse, on kyseess{ joko v{{rinymm{rretty asia, tai sitten raaka liioittelu - mutta nyt on asiaakin taustalla. K{sitelt{k||n ensin tuo UFO, miss{ ei kuitenkaan ole kyse mist{{n lent{v{st{ lautasesta tai marsilaisten hy|kk{yksest{ Maapallon l{hiavaruuttahan tutkaillaan koko ajan paitsi puh- taan mielenkiinnon vuoksi, niin my|s siksi, ett{ voitaisiin havaita ennakolta mahdollisesti Maahan t|rm{{v{t asteroidit. T{ss{kin tapauksessa lienee kyse asteroidista, alle 10 met- ri{ halkaisijaltaan olevasta kappaleesta, joka viilett{{ parhaillaan kohti maata noin miljoonan kilometrin et{isy- dell{. Ratalaskujen mukaan se ei kuitenkaan tule osumaan Maahan, sill{ silloinhan meteli olisi jo nyt paljon suurempi ja aihe olisi uutisten p{{otsikoissa - ei, vaan se suhahtaa kotiplaneettamme ohi noin 470 kilometrin et{isyydelt{ joulu- kuun kuudentena, siis itsen{isyysp{iv{n{. Sanoin tuossa {s- ken, ett{ kyseess{ on asteroidi, mutta on my|s mahdollista, ett{ se on muisto parinkymmenen vuoden takaisista kuulen- noista, jotka j{ttiv{t avaruuteen kaikenlaista avaruusromua. Tuo tuntematon lent{v{ esine, eli ufo, eli tuo l{hetyv{ kap- pale on kuitenkin niin pieni ja sen et{isyys l{himmill{{n- kin on liian suuri, ett{ siit{ voitaisiin tehd{ kunnollisia havaintoja, mutta ainakin periaatteessa olisi mahdollista havaita tutkalla josko kappaleen pinta on sile{. Jos pinta on nimitt{in rosoinen, on kyseess{ mit{ todenn{k|isimmin as- teroidi, mutta jos pinta on sile{ kuin metallipinta, on ky- seess{ kuulentoromua - tai sitten pieni lent{v{ lautanen, joka toivottavasti tulee k{ym{{n kyl{ss{. Hah hah. Ja sitten otetaan mikroskoopin alle tuo outo h{k{pilvi, josta on puhuttu enemm{n. Asia on niin, ett{ viime touko- kuussa infrapunasatelliitti IRAS l|ysi Ison Karhun t{hdis- t|st{ suuren kaasupilven. T{ss{ sin{ns{ ei ole mit{{n ih- meellist{, sill{ IRAS l|ysi muitakin sumuja roppakaupalla, mutta t{m{ nimenomainen sumu koostui p{{osin hiilimonoksi- dista, eli se on h{k{{, ja mik{ ihmeellisint{, on se liian vanha. My|hemmin sumua havaittiin my|s Kitt Peakin observa- toriossa Yhdysvaltain Arizonasta, jolloin varmistuttiin sii- t{, ett{ sumun et{isyys on noin 12 miljardia valovuotta. Maailmankaikkeuden i{ksi arvioidaan nykyisin noin 15 mil- jardia vuotta, joten t{m{ pilvi olisi syntynyt vain kolme miljardia vuotta alkur{j{hdyksen j{lkeen - siis havaintojen mukaan. T{h{n saakka l|ydetyt h{k{pilvet ovat sijainneet vain kahden-kolmen miljardin valovuoden p{{ss{, eli ne ovat syntyneet reilusti yli kymmenen miljardin vuoden p{{st{ maailmankaikkeuden alun j{lkeen, eli ne olisivat vain kah- den-kolmen miljardin vuoden ik{isi{; valovuoden m{{ritelm{n mukaanhan kohteen et{isyys valovuosissa on sama kuin sen ik{. Ongelman muodostaa kuitenkin se, ett{ nykyisen alkur{- j{hdysteorian mukaan kolme miljardia vuotta vanhassa maail- mankaikkeudessa ei olisi ollut lainkaan hiili- eik{ hap- piatomeja, joita tarvitaan hiilimonoksidin tekemiseen. Nuo raskaat alkuaineethan ovat syntyneet t{htien sis{ll{ ja va- pautuneet avaruuteen supernovissa, mutta pari miljardia vuotta on hieman liian lyhyt aika t{hden elini{ksi. Saapa nyt n{hd{, miten teoreetikot v{{nt{v{t teoriaa uuteen us- koon, vai tulevatko havaitsijat kohta noloina pyytelem{{n anteeksi mittausvirhett{. Saattaa muuten kuulostaa oudolta, ett{ avaruuden sy|vereiss{ on h{k{{, mutta ei siin{ mit{{n ihmeellist{ ole; on siell{ paljon muutakin, kuten ammoniak- kia, formaldehydi{, syaanivety{, piioksidia, suolahappoa ja onpa siell{ jopa suuria sumuja pullollaan viinaa, eli eri- laisia alkoholeja. Kuten huomaatte, t{htitiede on hyvin an- toisia tieteenala.... Jari M{kinen