TIETEEN STIIKNAFUULIA 49 ======================== Ei siit{ ole kauaakaan, kun avaruussukkula kiikutti kiertoradalle satelliitin nimelt{ UARS, eli Upper Atmostphere Research Satellite. Ja jos muistatte mit{ tuolloin satelliitista kerrottiin, niin varmaankin sana "otsonikato" palautuu v{litt|m{sti mieleen, sill{ kaiken muun t{rke{n puuhansa ohessa UARS tutkii kovasti sit{, kuinka otsoni katoaa ymp{rilt{mme. Aihe on menett{nyt v{h{n julkisuusarvoaan, koska siit{ on puhuttu niin kauheasti, joten juuri miss{{n ei ole kerrottu sit{, ett{ t{n{ vuonna - oikeastaan siis juuri nyt parhaillaan - on otsonikerroksen aukko etel{napamantereen yll{ suurempi ja h{lyytt{v{mpi kuin koskaan. No, emme kuitenkaan puhu nyt tuosta aukosta, vaan siit{, ett{ tuon satelliitin vieminen kiertoradalle tuhosi my|s otsonia, sukkula teki matkallaan selv{{ noin sadasta tonnista tuota hapen kolmiatomista muotoa. Samoin tekev{t kaikki kiinte{ll{ polttoaineella toimivat rakettimoottorit, joita sukkulan lis{ksi k{ytet{{n mm. Ariane- ja Titan- kantoraketeissa ja niiden japanilaisissa kollegoissa. Ja kun uusi eurooppalainen kantoraketti Ariane 5 aikanaan vuonna 1995 aloittaa tihe{mmin lentelem{{n, voi t{m{ rakettimoottorien aiheuttama otsonikato olla vakavaakin. Siksi raketin tekij{ avaruusj{rjest| ESA on tehnyt alustavan tutkimuksen siit{, paljonko Ariane 5 h{vitt{isi otsonikerrosta - ilmailu- ja avaruusalassa on muuten ihailtavaa se, ett{ he kiinnitt{v{t asiaan huomiota omin nokkinensa, ja monet viranomaiset tulevat pahasti j{lkijunassa. Esimerkiksi uusia yli{{nikoneita tutkivat yhti|t ovat asettaneet koneiden tekemisen ehdoksi sen, ett{ niist{ saadaan tarpeeksi luontoyst{v{llisi{, ja niinp{ nuun muassa Concodren per{ss{ ollaan lennetty tutkimuskoneella, joka mittaa paitsi pakokaasup{{st|j{, niin my|s sit{, mit{ kemiallisia reaktioita p{{st|t aiheuttavat. N{m{ reaktiot ovat oikeastaan se vakavin uhka my|s rakettimoottorien kohdalla, sill{ kun esimerkiksi Ariane 5 nousee avaruuteen, se j{tt{{ j{lkeens{ noin 96 tonnia happamia hiilivetyj{, jotka muuttuvat klooriksi. M{{r{ on oikeastaan melko v{h{n, sill{ merist{ ja tulivuorista purkautuu ilmakeh{{n vuosittain noin 300 miljoonaa tonnia klooria, mutta t{st{ pienest{ m{{r{st{ tekee merkitt{v{n se, ett{ raketti suihkuttaa sen suoraan stratosf{{riin. Tai siis noin 45 tonnia joutuu stratosf{{riin otsonia kiusaamaan, sill{ moottorihan toimii l{hd|st{ alkaen, jolloin noin puolet p{{tyy alempiin ilmakeh{n kerroksiin, eli troposf{{riin. Troposf{{rin ja stratosf{{rin raja on noin 20 kilometrin korkeudessa, ja ilmakeh{n kummalisuuksia on se, ett{ n{iden kahden kerroksen ilmamassat eiv{t juuri sekoitu. Kun sitten lasketaan, ett{ Ariane 5 lent{isi kymmenkunta lentoa vuodessa 20 vuoden ajan, niin sen vuoksi kloorin m{{r{ lis{{ntyy paikallisesti stratosf{{riss{ 0.35%, mink{ vuoksi otsonista noin 0.1% h{vi{isi paikallisesti - laskettuna koko stratosf{{rin suhteen luvut olisivat viel{kin pienempi{. Samalla kannattaa muistaa mit{ Motrealin otsonikokouksessa kerrottiin, eli vaikka kaikki nykyisin voimassaolevat kloorip{{st|rajoitukset toteutuisivat, niin kloorin m{{r{ otsonikerroksessa lis{{ntyy jo t{m{n vuosikymmenen aikana kymmenest{ kahteenkymmeneen prosent- tiin. Happamat hiilivedyt eiv{t kuitenkaan ole ainoita rakettimoottorien j{t|ksi{, sill{ kiinte{t moottorit j{tt{v{t j{lkeens{ my|s typpioksidia, mutta se ei n{yttele otsonishowssa niin suurta osaa. Nestem{iset raketit ovat luontoyst{v{llisempi{, sill{ yleens{ polttoaineina ovat vety ja happi, jotka synnytt{v{t palaessaan vesih|yry{ ja v{h{n vety{ - Ariane 5:ss{kin on kahden kiinte{n moottorin lis{ksi yksi suuri nesteraketti. Vesih|yryn m{{r{ stratosf{{riss{ on normaalisti melko v{h{inen, joten sen haitallisuudesta ei toistaiseksi tiedet{ paljoakaan, mutta yleisesti oletetaan, ett{ sen vaikutus on v{h{inen verrattuna klooriin. Sen sijaan kolmas oleellinen rakettimoottorin paloj{te ovat alumiinihiukkaset, joita irtoaa toimivasta moottorista. Nuo alumiinihiukkaset ovat kooltaan muutamia mikrometrej{, ja ne toimivat monissa maanp{{lisiss{kin kemian sovelluksissa hyv{n{ katalyyttin{, eli reaktiota nopeuttavana aineena. Jo nyt tiedet{{n, ett{ etel{napamantereen yll{ olevassa otsonikadossa on pienten hiukkasten katalyysill{ merkitt{v{ osuus, joten n{iden alumiinihiukkasten vaikutus voi olla merkitt{v{ - tietoa asiasta ei viel{ ole, mutta sit{ tutkitaan aktiivisesti paitsi ESA:ssa, niin my|s NASA:ssa ja viel{ erikseen Ranskan avaruusj{rjest| CNES on kiinnostunut t{st{. Eik{ ihmek{{n, sill{ asiasssss... Oijoi, avaruusvii- siminuuttinen on jo loppunut, joten annan huolestunein mie- lin tilaa t{m{nviikkoisen stiiknafuulian p{{jutulle... Jari M{kinen