10/17/90:   KUUKAIVOKSET   SAATTAVAT  TARJOTA  TULEVAISUUDEN
          ENERGIAL[HTEEN MAALLE

          NASA SpaceLink BBS

          RELEASE: 90-139


              Millaiselta   tulevat   21.   vuosisadan  voimalaitokset
          n{ytt{m{{n?     Saavatko    ne    energiansa    fossiilisten
          polttoaineiden   palamisesta   kuten  90  prosenttia  niiden
          edelt{jist{  20.  vuosisadalla?  Vai  toimivatko ne uudella,
          puhtaammalla, tehokkaammalla polttoainel{hteell{?

          Wisconsinin       Yliopiston      AvaruusAutomaatio-      ja
          RobotiikkaKeskuksen,  joka  on  yksi 16:sta NASA:n Avaruuden
          Kaupallisen   Kehityksen  Keskuksista,  tutkijat  veikkaavat
          j{lkimm{ist{.

             He  uskovat  tulevaisuuden  lep{{v{n  helium-3:n varassa,
          joka    on    harvinainen   alkuaine   Maassa   mutta   jota
          mahdollisesti  esiintyy  suuria  m{{ri{  Kuussa.  Yksi tonni
          t{t{    niin   kutsuttua   t{htipolttoainetta   yhdistettyn{
          fuusioreaktorissa  vetyisotoopin  kanssa  voisi tyydytt{{ 10
          miljoonan   asukkaan  kaupungin  s{hk|ntarpeen, he sanoivat.
          Tosiasiassa    Apollo-astronauttien   ker{{m{t   kuun{ytteet
          osoittavat  ett{  raaka-ainevarat  ovat  niin  runsaat  ett{
          Maan  energiatarpeet  voitaisiin  tyydytt{{ ainakin 1000:ksi
          vuodeksi, tutkijat lis{siv{t.

              Kuitenkin   on   teht{v{   melkoisesti  ty|t{  ennenkuin
          helium-3   -pohjaiset   fuusiovoimalat  ovat  todellisuutta.
          Vaikka  yliopisto  aloitti  fuusio-ohjelmansa vuonna 1963 ja
          on  sen  j{lkeen  my|nt{nyt  alalle noin 186 Ph.D:t{, kukaan
          ei  ole   viel{  rakentanut  fuusioreaktoria  joka vapauttaa
          enemm{n   energiaa   kuin   se   kuluttaa.   Teorian  mukaan
          deuterium   helium-3:lla   toimivat   fuusioreaktorit   ovat
          parempia   kuin   fissioreaktorit   koska   ne  eiv{t  tuota
          korkea-aktiivista  ydinj{tett{.

             Mutta  pahin  kompastuskivi  on  ollut  laajojen helium-3
          -l{hteiden    puuttuminen    maapallolta,    sanoi    Gerald
          Kulcinski,    ydintekniikan    professori    ja    keskuksen
          avaruuspolttoaineprojektin   tekninen   johtaja.   Kuitenkin
          heti    kun    havaittiin   ett{    kuun{ytteet   sis{lsiv{t
          ratkaisevaa  ainetta,  "ihmiset  alkoivat kiinnostua siit{,"
          Kulcinski    sanoi.    "Sill{    oli    suunnaton   vaikutus
          fuusiotutkimuksiin."

             Yksi  suuri  askel  oli  sen keskuksen perustaminen, joka
          vastaanotti   NASA:n   Kaupallisten   Ohjelmien  Toimistolta
          pohjarahan    sellaisen   teknologian   kehitt{miseen   jota
          yksityinen   sektori  vihdoin  voi  kehitt{{  kaupallisesti.
          Keskus  sponsoroi  my|s ulkopuolisia projekteja automaation,
          robotiikan ja  avaruudessa kasvatettavan ruoan aloilla.

             Viime  vuonna  valmistuneessa tutkimuksessa keskus p{{tti
          ett{  kuuper{ist{ helium-3:sta, joka oli per{isin auringosta
          ja   aurinkotuulen   Kuun   pinnalle  saostamaa,  voitaisiin
          kaivaa   ja   kuljettaa   Maahan.  Jotkut  alustavat  arviot
          asettivat  helium-3:n  arvon samaksi kuin |ljyn osto hintaan
          7 $ barrelilta.

              Tutkijat   ovat  my|s  tutkineet  mahdollisia  kaivosten
          rakennuspaikkoja.    Pohjaten    Yhdysvaltojen   kokemukseen
          Apollo  11  -lennon ajalta h{n p{{ttiv{t ett{ Rauhallisuuden
          Meri   oli   p{{kohde  alustaville  tutkimuksille  koska  se
          n{ytti  sis{lt{v{n  mahdollisesti monta tonnia pinnanalaista
          helium-3:sta.  Toissijaisiin   kohteisiin  kuului Kirkkauden
          Meren  ymp{rist|  josta  oli  otettu  n{ytteit{  Apollo 17:n
          lennon aikana.

              Vaikka  mallit  ovat  viel{  rakentamatta,  kuukaivosten
          teknologiaa  varten  on  monia  ideoita.  Keskuksen tutkijat
          hahmottelivat  aurinkoenergialla  toimivat  robottivarusteet
          jotka   tyhjent{isiv{t   Kuun   ylimm{n   pintakerroksen  ja
          asettaisivat       sen       robottiyksikk||n.       Maaper{
          kuumennettaisiin   ja   sill{   tavoin   helium-3  erottuisi
          muusta   kuumateriaalista.  K{ytetty  materiaali  voitaisiin
          sitten  pudottaa  pois liikkuvan robottikaivurin takaosasta.
          Koska   Kuussa    on   yksi  kuudesosa  Maan  painovoimasta,
          tarvittaisiin   suhteellisen   v{h{n   energiaa  materiaalin
          nostamiseen.

             Kulcinski  arvioi  ett{  Maassa on tarpeeksi helium-3:sta
          ensimm{isen   voimalan   toteuttamiseksi.  Kuitenkin  vuonna
          2010  tai  2015  on  otettava  k{ytt||n  suurempia l{hteit{.
          Kysymys  ei  ole  siit{  etteik| tarjontaa olisi, h{n sanoi,
          vaan    siit{    kykeneek|   Energiaministeri|   kehitt{m{{n
          fuusioreaktorin ajoissa.

                                             Suomennos: Jarmo J{rvinen