OLYMPUKSEN HARHARETKET Olympus on maailman suurin ja monimutkaisin tietoliikennesatel- liitti, eurooppalaisen avaruustekniikan todellinen kukkanen, meik{- l{isen teollisuuden mestarity| ja Euroopan Avaruusj{rjest|n ESA:n lippulaiva. 29.5.1991 kello 5:21 Suomen aikaa yhteys Olympukseen katkesi yl- l{tt{en. Tuosta yhteyden katkeamisesta alkoi er{s avaruusajan tai- dokkaimmista operaatioista. ESA:n p{{johtaja m{{r{si kaikki mahdol- liset voimavarat pelastamaan sit{ - ja homma onnistui. Tietoliikennesatelliitit ovat oikeastaan jokap{iv{isin avaruustek- niikan sovellus, sill{ ne iltauutiset joissa ei ole satelliitin kautta l{hetetty{ ohjelmaa ovat todella harvinaiset. Tuskinpa mo- nikaan tulee ajatelleeksi satelliittikanavia katsoessaan, ett{ tuolla ylh{{ll{ todellakin on satelliitti joka v{litt{{ ohjelmaa koko ajan. Eiv{tk{ TV-l{hetykset ole kuin pieni osa nykyaikaisen satelliitin ty|sarkaa, sill{ samanaikaisesti se v{litt{{ puhelin- soittoja, dataliikennett{ ja paljon muuta. Avaruutta k{ytettiin ensimm{isen kerran radioliikenteeseen vuon- na -51, kun Yhdysvaltain maavoimat k{yttiv{t Kuuta pit{ess{{n yh- teytt{ Kalifornian ja Havaijin v{lill{. Kuuhan heijastaa siihen osuneen radios{teen takaisin avaruuteen, aivan samalla tavalla kuin se heijastaa Auringon valoa. Varsinaisen l{pimurron tietolii- kennesatelliitit tekiv{t kuitenkin vasta sitten kun ne varustet- tiin transpondereilla eli laitteilla jotka vastaanottavat signaa- lin ja l{hett{v{t sen sitten vahvistettuna eteenp{in. Ensimm{inen t{llainen satelliitti oli Telstar 1, joka laukaistiin kiertoradal- le hein{kuussa -62, mutta laajempaan k{ytt||n satelliitti-tietolii- kenne tuli kolme vuotta my|hemmin kun kansainv{lisen satelliitti- tietoliikenneorganisaation Intelsatin ensimm{inen satelliitti pau- kautettiin kiertoradalle. N{m{ Intelsat-satelliitit kuvaavat hyvin alalla tapahtunutta ker- rassaan huimaa kehityst{ sill{ tuossa Intelsat 1:ss{ oli yksi mus- tavalkoinen televisiokanava ja 240 puhelinkanavaa, mutta 80-luvun alun Intelsat 5 -satelliiteissa oli 12 000 puhelinkanavaa ja kak- si v{rillist{ TV-kanavaa. N{m{ satelliitit eiv{t ole tarkoitettu- ja jatkuvaan TV-k{ytt||n, ja siksi TV-kanavia on vain nuo kaksi. Esim. uudessa Astra-satelliitissa, jonka kautta t{nne Suomeenkin tu- lee mm. Eurosport tai MTV, kanavia on kymmenkunta. Olympus edustaa kuitenkin aivan uutta sukupolvea, sill{ siin{ tes- tataan monia ennen k{ytt{m{tt|mi{ ratkaisuja. Olympuksessa on esim. ensimm{ist{ kertaa suunnattavia antenneita (kaikkiaan 7 kpl) joista suurin on 9 metri{ l{pimitaltaan ja satelliitti koostuu mo- nista pienist{ moduuleista joiden ansiosta rakentaminen on yksin- kertaisempaa ja edullisempaa. Olympuksella on my|s kokoa, sill{ sen aurinkopaneelit ovat 25 metri{ pitk{t ja sen massa on n. 2 500 kiloa (siis noin kolme henkil|autoa). Aurinkopaneelit pystyv{t tuottamaan jopa 7 kW:n s{hk|tehon, mink{ turvin satelliitti voi l{- hett{{ samanaikaisesti enn{tysm{isen suurella 200 W:n teholla 12 eri ohjelmaa. Virallisesti Olympus on tutkimussatelliitti, mink{ vuoksi normaalin kaupallisen k{yt|n ohella suuren osan sen ty|sa- rasta muodostavat kaikenn{k|iset kokeet joilla tekniikan toimivuut- ta testataan ja kehitet{{n kokonaan uutta tekniikkaa. Er{s suuri tutkimusalue on tarkkapiirtotelevisio-ohjelmien l{hetystekniikka johon erikoisesti italialaiset ovat erikoistuneet, ja toinen mer- kitt{v{ alue ovat suuritehoiset TV-l{hetykset joita voitaisiin ot- taa vastaan l{ntisess{ Euroopassa ruokalautasen kokoisella anten- nilla. Lis{ksi Olympusta k{ytet{{n paljon opetuksessa, eli sen avulla harjoitellaan satelliittiviestint{{ ja sen kautta v{litet{{n esitelmi{ korkeakoulujen v{lill{. Satelliitit ovat yleisesti ottaen hyvin luotettavia laitteita, mutta aina silloin t{ll|in tapahtuu pieni{ toimintah{iri|it{. Kun yhteys satelliittiin katkeaa tai siihen tulee suuremmanpuoleinen toimintah{iri|, on satelliiteissa sis{{n ohjelmoituna tarkat toi- mintaohjeet. Kaikki tarpeettomat laitteet sammutetaan, aurinkopa- neelit k{{nnet{{n kohti Aurinkoa ja antenni suunnataan Maahan. Olympuksella oli ollut 22-kuukautisen historiansa aikana muutamia ongelmia, kuten tammikuussa: osa aurinkopaneeleista oli tehnyt la- kon ja Maan suunnan osoittavat infrapunasensorit olivat toimi- neet hieman ep{luotettavasti. Satelliitti oli useita kertoja tul- kinnut ongelmat sen verran vakaviksi ett{ se oli k{ynnist{nyt nuo h{t{toimenpiteet. Ja niinp{ viime toukokuun 29. p{iv{n{ se teki j{lleen niin, kun se kadotti Maan suunnan. Se siis etsi Auringon, k{{nsi paneelinsa kohti sit{ ja j{i odottamaan pelastavia k{skyj{ Maasta. Italiassa sijaitseva seurantakeskus ryhtyikin heti palauttamaan Olympusta normaaliin toimintaan, mutta valvojat k{yttiv{t siihen uutta toimenpidesarjaa. Tavanmukaiset virallisesti hyv{ksytyt tem- put veiv{t aikaa ja olivat lennonjohtajien mielest{ hankalia, jo- ten he olivat kehitt{neet uusia k{tev{mpi{ keinoja satelliitin saa- miseksi pian taas toimintaan. Uutta toimenpidesarjaa ei ollut tie- tenk{{n tarkistettu, saati sitten hyv{ksytty, joten siihen oli j{{- nyt muutamia virheellisi{ k{skyj{ joiden seurauksena Olympus al- koi py|ri{ holtittomasti. Tilanne oli hyvin vakava, sill{ satellii- tin l{mp|tila laski alle 50 pakkasasteen ja sen polttoaine alkoi j{{ty{. Se py|ri akselinsa ymp{ri kerran 29 sekunnissa, sen akku- jen s{hk|varaus v{heni koko ajan ja lis{ksi se siirtyi 5 astetta p{iv{ss{ radallaan, mink{ vuoksi se katoaisi valvontakeskuksen n{- k|piirist{ parissa p{iv{ss{. Kun insin||rit ymp{ri Euroopan saatiin sitten pika pikaa kootuk- si yhteiseen palaveriin, n{ytti tilanne aivan toivottomalta. Olym- pus jopa julistettiin kliinisesti kuolleeksi, ja sen pelastami- nen n{ytti aivan mahdottomalta teht{v{lt{. ESA:n p{{johtaja usut- ti kuitenkin v{kens{ tappelemaan mahdottomuutta vastaan ja julis- ti, ett{ kaikki mahdollinen on teht{v{ Olympuksen ja eurooppalai- sen satelliittirakennuksen kunnian pelastamiseksi. Ensimm{inen teht{v{ oli selvitt{{ satelliitin tila eli kuinka ja miss{ asennossa se py|ri ymp{ri, ja siksi sit{ seurattiin suuril- la kaukoputkilla. Satelliittia itsess{{n ei edes suurilla putkil- la voida n{hd{, mutta sen kirkkaudessa tapahtui tasaisin v{li- ajoin muutoksia. Kun saatua valok{yr{{ tutkittiin sitten tietokonei- den avulla ja siihen lis{ttiin suurilla antenneilla vastaanotetut heikot radiosignaalit, her{si pieni toivo pelastamisen mahdollisuu- desta. Vaikka Olympuksen aurinkopaneelit eiv{t tuolloin toukokuun lopus- sa osoittaneet kohti Aurinkoa, k{{ntyisiv{t ne kuitenkin kohti Au- rinkoa my|hemmin Maan liikkuessa eteenp{in radallaan. Eli kun pa- neelit saisivat ker{tyksi enemm{n energiaa, riitt{isi s{hk| toivot- tavasti pit{m{{n p{{tietokoneen toimintaa yll{ muutamia sekunteja kerrallaan jokaisella kierroksella jonka satelliitti py|ri akselin- sa ymp{ri. Jos siis juuri noiden parin sekunnin aikana voitaisiin voimakkaan radiosignaalin avulla sy|tt{{ tietokoneeseen muutamia k{skyj{ ja ehti{ viel{ toteuttamaan ne, voitaisiin Olympus saada taas hallintaan. Aluksi komentojen avulla pit{isi sammuttaa kaikki selviytymisen kannalta ep{oleelliset laitteet, kuten rakettimoottorit ja niiden l{mmittimet. Sen j{lkeen koetettaisiin saada akkuihin enemm{n s{h- k|{, mink{ voimin voitaisiin satelliitin l{mp|tila nostaa 20 as- teen tienoille eli normaaliin satelliitin toimintal{mp|tilaan. T{- m{n ansiosta j{{tynyt polttoaine sulaisi. Rakettimoottoreilla voi- taisiin lopettaa holtiton py|riminen ja vied{ aikanaan Olympus ta- kaisin radalleen. Mutta kukaan ei pystynyt tarkasti sanomaan, su- laisiko polttoaine tankeissa kunnolla, ja jos rakettimoottoriin joutuisi palakin j{{tynytt{ polttoainetta, voisi koko moottori r{- j{ht{{ ja tuhota itse satelliitinkin. Yritt{nytt{ ei kuitenkaan laiteta, varsinkin kun toinen vaihtoehto olisi ollut tuho. Joten kun kes{kuun puoliv{liss{ aurinkopaneelien virtapulssit kasvoivat tarpeeksi suuriksi, aloitettiin pelastusoperaatio. Kes{kuun 19. p{iv{n{ kohtalo alkoi hymyill{ kun Australiasta l{he- tetyt signaalit meniv{t perille ja Olypus toteutti ne. Signaalien l{hett{minen oli tarkkaa hommaa koska niiden piti l{hte{ matkaan juuri silloin kun aurinkopaneelit osoittivat Aurinkoon ja satellii- tin pieni vastaanottoantenni osoitti Maahan. Marginaali oli sekun- nin kymmenesosia. Kes{kuun lopulle tultaessa Olympus oltiin saatu jo kunnolla hallintaan kun aurinkopaneelien tuottama virta alkoi riitt{{ jopa akkujen lataamiseen ja asennons{{t| moottorien l{mmi- tys oli p{{ll{ sek{ moottorien polttoaine alkoi sulaa. Hein{kuun 1. viimein virta riitti monimutkaiseen akrobatiaan, jon- ka ansiosta aurinkopaneelit saatiin osoittamaan suoraan kohti Au- rinkoa jonka j{lkeen sitten akut latautuivatkin vuorokaudessa t{y- teen. 12.7. yhteydenpito siiryi NASAn Goldstonen asemalle Kalifor- niassa, sill{ Olympus oli valunut taas eteenp{in radallaan ja viik- koa my|hemmin molempien polttoainetankkien sis{ll|t oltiin saatu todenn{k|isesti nestem{isiksi - aivan varmastihan sit{ ei voitu tiet{{. Moottoreita testattiin 26.7. ja radan korjaukset aloitet- tiin kolmea p{iv{{ my|hemmin. Tuhansia k{skyj{ l{hetettiin yl|s Olympukseen ja satoja rataman||verej{ tehtiin ennenkuin 13.8. Olym- pus oli taas paikallaan jokseenkin alkuper{isell{ kohdallaan kier- toradalla eli synkroniradalla 19 astetta l{nteen Greenwichist{. Kun Olympus oli paikallaan, kytkettiin tietoliikennelaitteet yksi kerrallaan p{{lle. Viimein 23.8 satelliitti toimi normaalisti, ai- van kuin 64 p{iv{{ kest{nytt{ ep{toivon ja toivon v{lill{ liikku- nutta kamppailua ei olisi lainkaan ollutkaan. Nyt kun kaikki on onnellisesti osa historiaa, ilmestyi t{st{ on- nettomuudesta marraskuussa tutkimusraportti joka ei sys{{ suinkaan kaikkea vastuuta seurantakeskukselle, sill{ mik{li Olympus olisi toiminut aivan normaalisti, olisivat keskuksen l{hett{m{t k{skyt mahdollisesti toimineet aivan hyvin, tai ainakaan mik{{n niist{ ei olisi aiheuttanut n{in vakavaa tilannetta. Mutta Olympushan ei toiminut aivan kunnolla. Aurinkopaneelien s{hk|ntuotantokyky oli 50 prosenttia normaalista, ja suunnan ilmaisevat sensorit eiv{t toimineet luotettavasti. Nuo kaksi vikaa eiv{t siis vain olleet osasyit{ virheellisiin k{skyihin, vaan my|s hankaloittivat tilan- teen normalisointia. Vaikka Olympuksen kovat koettelemukset eiv{t tietenk{{n olleet miellytt{vi{, oli t{m{ 64-p{iv{inen ty|rupeama mainio n{yt|s avaruustekniikan mahdollisuuksista: kuinka kliinises- ti kuollut satelliitti, kuten sanonta kuului, saatiin her{tetty{ takaisin henkiin. Mutta meille telkkaria t|ll|tt{ville maallikoil- le on kuitenkin kaikkein t{rkeint{, ett{ Olympus l{hett{{ ohjel- maa taas normaalisti ja me voimme jatkaa sitten rokkivideoiden kat- selemista. (Jari M{kinen)