T{htitieteellinen yhdistys Ursa r.y. Toimintakertomus vuodelta 1988 Sis{llys 1. Yleist{ ................................. 1 2. Hallinto ja toimisto .................... 1 3. Talous ja j{senist| ..................... 2 4. Kokoukset ja esitelm{tilaisuudet ........ 2 5. T{hdet ja Avaruus -lehti ................ 3 6. Science fiction -lehti Aikakone ......... 4 7. Kirjojen yms. kustannustoiminta ......... 4 8. V{litystoiminta ......................... 5 9. Kuva-arkisto ............................ 5 10. Ursan t{htitorni ........................ 6 11. Kirjasto ................................ 6 12. Kurssitoiminta .......................... 7 13. Harrastusjaostot ........................ 8 14. Ursa Minor -lehti ...................... 10 15. T{htip{iv{t Rovaniemell{ ............... 10 16. Stella Arctis -palkinto ................ 11 17. Tietokonep{iv{ Jyv{skyl{ss{ ............ 11 18. Harrastajien kes{kokoontuminen Cygnus .. 12 19. T{htileiri ............................. 12 20. T{htiharrastusp{iv{ .................... 13 21. Mars-p{iv{ ............................. 13 22. Eestin vierailu ........................ 13 23. Ursan planetaario ...................... 14 24. Ursan pienoistiedekeskus ............... 15 25. T{htitieteen kouluopetus ............... 15 26. Nuorisotoiminta ........................ 16 27. Yhteisty| maamme t{htiyhdistysten kanssa 16 28. J{senyydet ............................. 17 29. Tiedotus ja markkinointi ............... 17 30. Avustukset ja lahjoitukset ............. 18 31. Muuta toimintaa ........................ 18 T{htitieteellinen yhdistys Ursa r.y. TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 1988 1. Yleist{ Yhdistyksen tarkoituksena on olla t{htitieteen harrastajien yhdyssiteen{, edist{{ ja tukea t{htitieteellist{ harrastus- toimintaa, tietoutta ja tutkimusta maassamme sek{ pit{{ yll{ yhteyksi{ Suomessa ja ulkomailla toimiviin vastaaviin j{rjes- t|ihin. Kuluneena 67. toimintavuonna yhdistys onnistui hyvin tavoit- teidensa toteuttamisessa. T{rkeimpin{ toimintamuotoina olivat edelleen lehtien ja kirjojen julkaiseminen, planetaario-opetus, t{htin{yt{nn|t, esitelm{t ja muu yleis||n suuntautuva toiminta sek{ j{senten t{htiharrastuksen edist{minen. Ursan j{senm{{r{ oli vuoden lopussa 5514, miss{ on lis{yst{ 142 henke{. 2. Hallinto ja toimisto Hallituksen kokoonpano oli 1988 seuraava: puheenjohtaja dosentti Tapio Markkanen, varapuheenjohtaja fil. lis. Hannu Karttunen, sihteeri luonnont. kand. Olli Salo, varainhoitaja kauppat. maist. Pentti Ramberg, fil. yo Marko Pekkola, luon- nont. kand. Arja Latvala, t{htit. yo Veikko M{kel{ ja fil. yo Niclas Forsstr|m. Hallitus kokoontui toimintavuoden aikana 12 kertaa ja kokouksissa k{siteltiin yhteens{ 160 pyk{l{{. Hallituksen kokouksissa oli paikalla keskim{{rin 6,5 halli- tuksen j{sent{. Lis{ksi toiminnanjohtaja ja satunnaisesti muitakin toimihenkil|it{ tai j{seni{ oli paikalla hallituksen kokouksissa. Hallituksen apuna toimi useita ty|ryhmi{. Ursan toimistossa oli toiminnanjohtajana fil. kand. Seppo Linnaluoto, julkaisusihteerin{ luonnont. kand. Arja Latvala, taloudenhoitajana kauppat. yo Pentti Ramberg, toimistosihtee- rin{ luonnont. kand. Sakari Lehtinen ja toimistoapulaisena Hannele W{hrn, joka l{hti syksyll{ {itiyslomalle. H{nen tilalleen palkattiin toimistosihteeriksi Eija Yritys ja Sakari Lehtinen nimitettiin toimistop{{llik|ksi. Mm. tietokonesovel- lutuksiin ja opetustoimintaan liittyvi{ teht{vi{ hoiti mat. yo Pentti Tuovinen. Vuoden alussa ja lopussa toimistoteht{viss{ avusti fil. yo Marko Pekkola. Toimistoa pidettiin avoinna maanantaista perjantaihin klo 9-15, mink{ lis{ksi tulevat viel{ kirjaston p{ivystysajat. Taloyhti|n toimesta jatkui vuoden alussa Ursan toimiston ja kirjaston tilojen kunnostus toimistotiloiksi Laivanvarustajan- katu 3:ssa, minne p{{stiin muuttamaan takaisin toukokuussa v{liaikaisista tiloista Laivanvarustajankatu 9:st{. Uusittujen toimisto- ja kirjastotilojen pinta-ala on n. 90 mę. Vuoden alussa vuokrattiin Laivanvarustajankatu 8:sta 48 mę varasto- tilaa. Ursan j{senrekisteri{ ja lehtien tilaajarekistereit{ pidet- tiin omassa Mikro Mikko 3TT -tietokoneessa. Ursan toimistosta l{hetettiin vuoden aikana 15991 postil{- hetyst{ ja laskuja kirjoitettiin 1907 kappaletta. 3. Talous ja j{senist| Ursan tulonmuodostuksen perustan muodostavat p{{asiassa j{senmaksut, lehtien tilausmaksut ja muun julkaisutoiminnan, ennen muuta kirjojen, myyntituotot. Avustuksia saatiin toi- mintavuonna melko tyydytt{v{sti. Ursan taloudellinen tilanne oli vuoden aikana varsin hyv{. Tilintarkastajina toimivat edelleen HTM-tilintarkastaja Jukka Aakula ja ekonomi Kari Wilkman sek{ varatilintarkastajina Juhani Parkkari ja Matti Eklund. Toimintavuoden aikana Ursan kirjanpitoa hoidettiin omalla tietokoneella. Kes{ll{ otettiin k{ytt||n pankkip{{tej{rjes- telm{ Ursan maksujen suorittamisessa. Valtiovarainministeri| my|nsi edelleen Ursalle verovapauden valtion- ja kunnallisve- rotuksesta. Ursan j{senmaksu oli alle 18-vuotiailta 65 mk ja vanhemmilta 85 mk. J{senmaksut nousivat viime vuosien tapaan 5 mk edelli- sest{ vuodesta. Yhteis|j{senten j{senmaksu oli 85 mk, kannat- tajaj{senten 250 mk ja perhej{senten 15 mk. Perhej{senyyden edellytyksen{ on ollut, ett{ samassa osoitteessa asuu korkeam- man j{senmaksun maksava vuosij{sen. J{senmaksuun sis{ltyi T{hdet ja Avaruus -lehti paitsi perhej{senille. Edellisten s{{nt|jen voimassaollessa hyv{ksytyt vakinaiset j{senet maksoi- vat vain j{sentilausmaksuna 50 mk halutessaan lehden. Ursan j{senm{{r{t olivat 31.12.1988 seuraavat (suluissa tilanne vuotta aiemmin): kunniaj{seni{ 2 (2), vakinaisia j{seni{ 114 (117), vuosij{seni{ 5250 (5131) ja perhej{seni{ 146 (122), yhteens{ 5514 (5372). Kunniaj{senet ovat professo- rit Pentti Kalaja ja Jaakko Tuominen. 4. Kokoukset ja esitelm{tilaisuudet Ursa j{rjesti vuoden aikana seuraavat esitelm{tilaisuudet yhdess{ OK-opintokeskuksen kanssa: 12.1. dos. Toivo Jaakkola: Laajeneeko maailmankaikkeus todel- la? 120 kuulijaa. 9.2. dos. Timo Rahunen: Muuttuvat t{hdet. Noin 40 kuulijaa. 24.3. dipl. phys. Axel Brandenburg: Auringon magnetismista. 55 kuulijaa. 12.4. fil. kand. Seppo Linnaluoto: Maailmankaikkeus. Noin 60 kuulijaa. 10.5. prof. Juhani Kakkuri: Suomi on mitattu. 23 kuulijaa. 18.10. dos. Esko Valtaoja: Kvasaarit. 40 kuulijaa. 15.11. dos. Raimo Keskinen: Maailmankaikkeus ja luonnonlait, ihmist{ vartenko? 150 kuulijaa. 13.12. prof. Mauri Valtonen: Maailmamme muuttuva kuva. 53 kuulijaa. Esitelm{t j{rjestettiin marraskuuhun saakka Helsingin S{{tytalossa ja joulukuussa Yliopiston luentosalissa Mariankatu 11. Esitelm{t alkoivat kello 18. Yll{mainituissa kahdeksassa tilaisuudessa oli yhteens{ noin 540 kuulijaa eli keskim{{rin noin 70. S{{nt|m{{r{inen kev{tkokous pidettiin 24.3. ja syyskokous 18.10. Kokouksia edelsi yll{mainittu esitelm{tilaisuus. Lis{ksi yhteisty|ss{ K{pyl{n ala-asteen ja Hykkyl{n yl{as- teen ja lukion et-oppilaiden vanhempainyhdistyksen kanssa j{rjestettiin seuraavat yleis|tilaisuudet: 24.3. dos. Tapio Markkanen: Maailmankuvan muutos 1600-luvulla. 50 kuulijaa. 14.4. teatteriohjaaja Ralf L}ngbacka: Bertolt Brechtin n{y- telm{ "Galilein el{m{". 60 kuulijaa. Yhteisty|ss{ Helsingin Seudun Lapink{vij{t ry:n kanssa j{rjestettiin seuraava yleis|tilaisuus: 26.10. fil. kand. Seppo Linnaluoto: Retkeilij{n t{htitaivas. 25 kuulijaa. Lis{ksi Ursa j{rjesti esitelmi{ t{htiharrastusp{iv{n, Mars-p{iv{n ja Rovaniemen t{htip{ivien yhteydess{. 5. T{hdet ja Avaruus -lehti T{hdet ja Avaruus ilmestyi 1988 kuusi kertaa. Vuosikerrassa oli 256 sivua, miss{ on lis{yst{ 12 sivua edellisest{ vuodesta. Neliv{rikuvia lehdess{ oli 129, miss{ on 34 kuvan lis{ys edellisest{ vuodesta. 71 neliv{risivun lis{ksi lehdess{ oli lis{v{ri 62 sivulla. S{{nn|llisi{ vaihto- tai vapaakappaleen saajia oli Suomessa 78 ja ulkomailla 42. Koko vuoden ajan lehden sai 5150 j{sent{, miss{ on lis{yst{ 269 saajaa. Ursaan kuulumattomia lehden tilaajia oli 905, miss{ on lis{yst{ 5 edellisest{ vuodesta. Uusi t{htiyhdistys, Ohcejoga Ursa Utsjoelta, tilasi lehden j{senilleen. Lehden irtonumeroita myytiin Ursan lis{ksi Akateemisessa kirjakaupassa ja Porthanian paperikaupassa sek{ Tiedekirjakau- passa. Lehden vanhoja irtonumeroita tarjottiin j{senille ja tilaajille alennettuun hintaan. Lehden vastaavana toimittajana oli edelleen Seppo Linnaluo- to. Toimitussihteerein{ olivat edelleen dosentti Heikki Oja ja Arja Latvala. J{lkimm{inen toimi my|s lehden taittajana. Joulukuussa lehden toimittajaksi nimitettiin Markus Hotakainen. Lehden avustajina toimi entiseen tapaan runsas joukko t{hti- tieteen ja l{hialojen ammattilaisia ja harrastajia. Lehden tilaushinta oli yhdistykseen kuulumattomilta 85 mk (vuonna 1987 80 mk). Suomen Akatemialta saatiin lehte{ varten 30.000 mk avustus kuten edellisen{kin vuonna. Lehden painatus maksoi 190.561,95 mk ja sen kulut olivat yhteens{ 323.633,44 mk. T{rkeimpi{ aiheita vuoden aikana olivat: - Suomi on mitattu, - Painovoiman kiehtova maailma, - Kapasen kaksoiskaukoputki, - Laajeneeko maailmankaikkeus todella, - Arvoituksellinen Hissinkin halo, - Outo valo Rovaniemen yll{, - Kuopiolaiset kuvaavat ilmakeh{n valoja, - Kvasaari OJ 287 - mustien aukkojen tanssia, - Uusi auringonpilkkujakso alkaa, - Alcorilaiset kuvaavat taivaankohteita, - Phobos-luotaimet matkalla, - T{hdet, galaksit ja planeetat, - T{htitieteen harrastus, - Mars - syksyn havaintokohde, - Planeettakuntien synty, - Cygnus 88 - aktiiviharrastajat kokoontuivat, - Valaisevat y|pilvet ja harrastajahavainnot, - Uusille huipuille ja aallonpituuksille, - Japanin kehittyv{ avaruustoiminta. Lehden 4/88 16-sivuisena liitteen{ julkaistiin kokonaan uusittuna kokonaisuus "T{htitaivaan maailmat", joka kertoo perusasiat maailmankaikkeudesta ja t{htiharrastuksesta. Liitteest{ otettiin 18300 kpl eripainos mm. t{htin{yt{nn|iss{ ja uusille j{senille jaettavaksi sek{ Tiedekeskus Heurekaa, Tampereen planetaariota ja maamme t{htiyhdistyksi{ varten. Lehden vakituisina osastoina olivat: P{{kirjoitus, T{hti- tieteen uutisia, Avaruuskatsaus, H{m{r{n rajoilla, T{htiseu- rojen kuulumisia, Kirjaston palsta, Syv{ taivas, Havaitsijan palstat sek{ Kysymyksi{ ja keskustelua. 6. Science fiction -lehti Aikakone Ursan science fiction -lehti Aikakoneen nelj{st{ numerosta kolme lehte{ ilmestyi vuoden 1988 aikana, viimeinen saatiin tammikuussa 1989. Lehden sivukoko suurennettiin A4-kokoon. Vuosikerrassa oli 144 sivua. Edellisess{ vuosikerrassa oli 204 sivua pienemm{ss{ B4-koossa. Tilaajia lehdell{ oli 823 ja lehden painos oli 1200. Lehden tilausmaksu oli 65 mk (vuonna 1987 60 mk). Irtonumeroita myytiin s{{nn|llisesti Ursasta ja Akateemisesta kirjakaupasta. Vanhoja irtonumeroita tarjottiin tilaajille alennettuun hintaan. Edellisen vuosikerran (1987) kaksi viimeist{ numeroa ilmes- tyiv{t tammi-helmikuussa 1988. Aikakoneen p{{toimittajana toimi kahden ensimm{isen numeron osalta Juhani Hinkkanen ja sen j{lkeen Leena Peltonen. P{{- toimittaja suunnitteli my|s lehden taiton. Toimitussihteerin{ oli Tom \lander. Muina toimittajina olivat Juhani Hinkkanen (uutiset), Jyrki Ij{s (elokuvat), Veikko Rekunen (kirjallisuus) ja Johanna Sinisalo (sarjakuvat). Kotimaisia tieteisnovelleja julkaistiin vuosikerrassa nelj{. Ulkomaisia novelleja oli seitsem{n, tekij|in{ Bob Shaw, Brian Stableford, Robert A. Heinlein, Lino Aldani, Terry ja Carol Carr, John Brunner ja Ian Watson. Asia-artikkeleita oli yhdeks{n, joista merkitt{vin lienee ollut John Brunnerin laatima. Lehden vakituisia palstoja olivat: P{{toimittajan pallilta, Uudet kirjat, El{v{t kuvat, Uutisia, Sarjakuvat sek{ Lukijoiden {{net. Ursa julkaisi toimintavuonna kaksi science fiction -kirjaa (katso kohta 7), joita tarjottiin my|s Aikakoneen lukijoille. 7. Kirjojen yms. kustannustoiminta Ursan julkaisup{{llikk|n{ toimi edelleen dosentti Heikki Oja ja julkaisusihteerin{ luonnont. kand. Arja Latvala. Vuoden aikana julkaistiin seuraavat uudet kirjat: - Isaac Newton -j{ttil{isen hartioilla. Toimittajat Raimo Lehti, Tapio Markkanen ja Jan Rydman, muut kirjoittajat Kathleen Ahonen, Erik Allardt, Peter Holmberg, Lasse Hongisto, Michael Hoskin, Pekka Jauho, Raimo Keskinen, T.J. Kukkam{ki, Pentti Laasonen, K.V. Laurikainen, Olli Lehto, Anto Leikola, Juhani Lokki, Pentti Malaska, Matti M{kel{, Ilkka Niiniluoto, Hannu Nurmi, Jouko Paunio, Jan von Plato, Kullervo Rainio, Kalevi Sorsa, Stig Stenholm, Mauri Valtonen ja Pentti Vartia. Ursan julkaisuja 34. Kovakantinen, 344 sivua, ohjehinta 124 mk. Kirjan painatukseen on saatu avustusta Tieteen tiedotus ry:lt{ ja Suomen Kulttuurirahastolta. Kirjaa tarjottiin j{senhintaan my|s muiden tieteellisten seurojen sek{ opetta- jaj{rjest|jen j{senille. - Kosmos - maailmamme muuttuva kuva. Pekka Teerikorpi ja Mauri Valtonen. Ursan julkaisuja 35. Kovakantinen, 480 sivua, ohjehinta 235 mk. - T{htitieteen harrastajan k{sikirja 4. Toimittanut Veikko M{kel{, muut kirjoittajat Olli Manner ja Risto Heikkil{. Ursan julkaisuja 36. 216 sivua, ohjehinta 69 mk. - Atoroxin perilliset - parhaita suomalaisia tieteiskertomuk- sia. Toimittaneet Pekka Supinen, Harri Haarikko, Raimo Nik- konen, Leena Peltonen ja Ritva-Liisa Pilhjerta. Ursan science fiction -sarja 10. 272 sivua, ohjehinta 69 mk. - Theodore Sturgeon: Enemm{n kuin ihminen. Alkuper{isteos More than Human. Suomentanut Pekka Markkula, esipuhe Jyrki Ij{s. Ursan science fiction -sarja 11. 216 sivua, ohjehinta 69 mk. - Seppo Linnaluoto (toim.): T{hdet 1989. Ursan vuosikirja, 13. vuosikerta. 80 sivua, ohjehinta 28 mk. Ursan j{senet saivat Ursan omista kirjoista ja diasarjoista noin 15 % alennuksen. J{senten noutohinta Ursan toimistosta oli noin 20 % ohjehintaa halvempi. Ursa tarjosi T{hdet ja Avaruus sek{ Aikakone-lehden luki- joille seuraavia kirjojaan alennettuun hintaan: Ufojen arvoi- tus, 1982 kun planeetat kohtaavat, Uusia ikkunoita maailman- kaikkeuteen, Komeetat, T{htitaivaan arvoituksia, Suomi avaruu- desta, Maapallo ja avaruus, Panoksena tulevaisuus, Inferno, Painovoima 700, Andromedan t{htisumu ja Viimeiset ja ensimm{i- set. Helmikuussa 1988 oli valtakunnallisessa kirjakauppojen alennusmyynniss{ seuraavat Ursan kirjat: Komeetat, Uusia ikkunoita maailmankaikkeuteen, 1982 kun planeetat kohtaavat, Ufojen arvoitus, T{htitaivaan arvoituksia ja Suomi avaruudesta. Ensimm{ist{ kertaa oli alennusmyynniss{ Ursan kustantamia science fiction kirjoja: Andromedan t{htisumu, Panoksena tulevaisuus, Painovoima 700 ja Inferno. Syksyll{ ilmestyi Ursan esite "Ursa tiedottaa" 14000 kpl painoksena (katso kohta 29). 8. V{litystoiminta Ursa v{litti j{lleen yhteistilauksina T{hdet ja Avaruus - lehden lukijoille ulkomaisia t{htitieteen kirjoja, t{htikart- toja ja -luetteloita. Ursa v{litti viime vuosien tapaan lukuisille j{senilleen suurten amerikkalaisten lehtien Sky and Telescope ja Astronomy tilauksia. Maanmittaushallituksen tuottamaa Tellus-julis- tetta ja T{htitaivas - Stj{rnhimlen -t{htikarttaa sek{ aikai- semmin hankittuja t{htijulisteita ja postikorttisarjoja myytiin edelleen j{senille ja yleis|lle. 9. Kuva-arkisto Ursalle on julkaisutoiminnan yhteydess{ ker{tty runsaasti v{ri- ja mustavalkokuvia, joita lainataan my|s tiedotusv{li- neille julkaistavaksi. Kuva-arkiston p{{tarkoitus on kuitenkin oman julkaisutoiminnan tukeminen. Arkistossa on niin suurten kaukoputkien kuin harrastajienkin kuvia t{htitaivaan kohteista, avaruusluotainten kuvia taivaankappaleista ja maapallosta, kuvia ilmakeh{n ilmi|ist{ ja monilta erityisaloilta. Kuva- arkistossa oli toimintavuonna noin 12000 kuvaa. Kuva-arkistoa hoiti Ursan julkaisusihteeri Arja Latvala. 10. Ursan t{htitorni Ursan t{htitornissa olivat normaalit t{htin{yt{nn|t ylei- s|lle 1.2.-30.3. ja 15.9.-15.12. Maanantai-iltaisin t{htitorni oli vain j{senten k{yt|ss{. Kev{tkaudella merkitt{vimm{t n{ytt|kohteet olivat Jupiter ja Venus, syyskaudella harvinaisen hyvin n{kynyt Mars sek{ Jupiter. Aurinkon{yt{nn|iss{ n{ytettiin Auringon pinnan ilmi|it{ ja protuberansseja kapeakaistaisen vety-alfa -suodattimen avulla. Aurinkon{yt{nt|j{ pidettiin selke{ll{ s{{ll{ maalis-huhtikuussa sunnuntaisin klo 12-14 ja touko-syyskuussa lauantaisin ja sunnuntaisin klo 12-15. P{{symaksua Ursan torniin perittiin alle 16-vuotiailta 2 mk ja vanhemmilta 5 mk. K{vij{t saivat 16-sivuisen "T{htitai- vaan maailmat" -kirjasen, josta ilmestyi vuoden aikana uusittu painos. Vuoden aikana yleis|{ k{vi aurinkon{yt|ksiss{ 637 henke{ ja t{htin{yt|ksiss{ 1289 henke{, yhteens{ 1926 henke{. J{senet p{{siv{t n{yt{nt|ihin ilmaiseksi. J{senille varatut maanantai-illat olivat varsin suosittuja. T{htitorninhoitajan teht{v{t oli jaettu kahdelle henkil|lle siten, ett{ insin||ri Olli Mannerin vastuulle j{i t{htitornin tekniikka ja t{htit. yo Markus Hotakaiselle yleis|n{yt|kset. Linssikaukoputken jalustan uudistamisen toteutti ty|ryhm{, johon kuuluivat Olli Manner, Pentti Ramberg ja Kalevi Inkinen. Jalusta oli vuoden alussa perusteellisesti korjattavana. T{ll|in jatkuvaa harmia aiheuttaneet s{hk|iset kaukoputken liikunnat muutettiin k{sik{ytt|isiksi. Jalusta asennettiin takaisin t{htitorniin huhtikuussa. Uudella spektroskoopilla tarkasteltiin Auringon spektri{ yleis|n{yt{nn|iss{. Ursalla on my|s useita pienempi{ kaukoputkia, joita lainat- tiin j{senille. Ursan t{htitorni oli ensimm{ist{ vuottaan mukana Matkailu- yhdistyksen Helsinki-kortin k{yntikohteissa ja niit{ esitte- leviss{ suomen-, ruotsin-, englannin- ja saksankielisiss{ esitteiss{. 11. Kirjasto Yhdistyksen kirjastoa on hoitanut edelleen insin||ri Matti Suhonen. Kirjasto on ollut hein{kuuta lukuunottamatta avoinna maanantaisin ja torstaisin klo 18-20 sek{ tiistaisin ja keski- viikkoisin klo 15-17. J{senet ja yleis| lainasivat vuoden aikana kirjoja, diasar- joja, esitelm{nauhoja ja muita nimikkeit{ 1045 kpl (edellisen{ vuonna 1018 kpl). Postitse l{hetettiin lainaksi 201 kirjaa tai muuta nimikett{. Kuusi nimikeryhm{{ ylitti 50 lainauksen rajan: Diasarjat ja videonauhat 346 kpl, science fiction - kirjat 100 kpl, {{ninauhat 93 kpl, astrofysiikka ja matemaat- tinen t{htitiede 64 kpl, havainto-oppaat 62 kpl sek{ t{hti- tieteen yleisteokset 60 kpl. N{m{ ryhm{t edustavat noin 69 prosenttia kaikista lainauksista. Kirjaston kartuntaluetteloon merkittiin 98 kirjaa, 7 esitel- m{nauhaa, 5 diasarjaa, 9 videonauhaa ja 9 lehtist{, yhteens{ 128 kappaletta (edellisen{ vuonna 234 kpl). Omat esitelm{- tilaisuudet talletettiin {{nitekokoelmaan yht{ lukuunottamatta. Kirjastoon tulee ulkomaisia lehti{ tilattuina (mm. Sky and Telescope, Sterne und Weltraum, Astronomy, Odyssey, Die Sterne, Sonne, Scientific American, Astronomi og Rumfart ja Astronomy Now), j{senmaksun vastineena (mm. Astro, Astronomisk tids- skrift, Orion, Journal of the British Astronomical Association, Spaceflight, Journal of the British Interplanetary Society, Mercury, Journal of the Association of Lunar and Planetary Observers, The Planetary Report) tai vaihtojulkaisuina (mm. Aster, Aurora, Albireo, Astronomie und Raumfart, Kozmos, Bulletin of the Astronomical Institutes of Czechoslovakia, Astronomia, Publications of Beijing Astronomical Observatory, Zemlja i Vselennaja ja Eesti Loodus). Kaukaisimmat lehdet ja vuosijulkaisut tulevat Yhdysvalloista, Kanadasta, Brasiliasta, Japanista ja Kiinasta. Havaintojaostojen toimintaan liittyvist{ tiedotuslehtisist{ tulevat tilattuina tai vaihtojulkaisuina mm. The Astronomer, Meteor News, The Minor Planet Bulletin, Occultation Newsletter, Tonight's Asteroids ja Cassiopeia. Kansainv{lisen t{htitieteel- lisen liiton (International Astronomical Union, IAU) s{hkeet ja pikkuplaneettasirkulaarit tulivat my|s kirjastoon. Kotimaisina vaihtojulkaisuina tulevat t{htiyhdistysten ja science fiction -yhdistysten lehdet sek{ muista lehdist{ t{rkeimpin{ Arkhimedes, Avaruusluotain, Natura, Tiede 2000 ja Tieteen kuvalehti. Vuosijulkaisuista on hankittu kaikki t{rkeimm{t, mm. Astro- nomical Almanac, Das Himmelsjahr, Der Sternenhimmel, Kalender fr Sternfreunde, Yearbook of Astronomy ja Ephemerides of Minor Planets. 12. Kurssitoiminta Ursa j{rjesti toimintavuonna 7 kurssia yhdess{ OK-opinto- keskuksen kanssa, joilla oli yhteens{ 101 osanottajaa. Varsin suurta suosiota saavuttivat Olli Mannerin vet{m{t yhden illan mittaiset kaukoputkikurssit, joita j{rjestettiin tammikuussa kaksi kertaa ja syyskuussa kaksi kertaa. Kauko- putkikursseilla oli yhteens{ 45 osanottajaa. Huhtikuussa j{rjestettiin nelj{n{ iltana kurssi aiheesta T{hdet ja Galaksit. Yksi kurssi-ilta oli Ursan planetaariossa. Ursan t{htitornissa havaittiin Auringon ilmi|it{. Vet{jin{ olivat Seppo Linnaluoto ja Pentti Tuovinen. Osanottajia oli 11 henke{. T{htiharrastajien kes{tapahtuma Cygnus -88 j{rjestettiin my|s OK-opintokeskuksen kurssina (ks. kohta 18). Osanottajia oli 32 henke{. Marraskuussa j{rjestettiin nelj{n illan mittainen t{htihar- rastuskurssi, jossa oli aiheina: Harrastuksen tavoitteet ja aloittaminen, ilmakeh{n ilmi|t, Auringon havaitseminen, pla- neettojen havaitseminen, mikrotietokoneet, syv{n taivaan kohteet, muuttuvat t{hdet, havaintov{lineet ja -olosuhteet. Kurssin opettajina olivat Seppo Linnaluoto, Marko Pekkola, Jari M{kinen, Olli Manner, Veikko M{kel{ ja Aarre Kellom{ki. Osanottajia oli 13 henke{. 13. Harrastusjaostot Ursassa toimi 13 harrastusjaostoa, joissa oli lis{ksi 3 alajaostoa. Jaostot pyrkiv{t olemaan oman erikoisalansa harrastajien yhdyssiteen{ organisoimalla harrastustoimintaa, neuvomalla ja opastamalla, yll{pit{m{ll{ harrastajien v{list{ keskustelua ja j{rjest{m{ll{ harrastajien kokoontumisia. Ursassa pidettiin yll{ jaostojen yhteist{ havainto-ohje- ja lomakevarastoa, josta toimitettiin materiaalia tarvittaessa j{senille. Useiden jaostojen ker{{m{t havainnot ovat tieteen kannalta merkitt{vi{. Hein{kuussa j{rjestettiin toista kertaa harrastajien kes{- tapahtuma Cygnus (katso kohta 18), jossa ennen kaikkea k{si- teltiin harrastusjaostojen asioita. Toimintavuoden t{rkeimpi{ teemoja olivat kansainv{listen yhteyksien tiivist{minen ja jaostojenv{lisen yhteistoiminnan kehitt{minen. Jaostojen yhdyssiteen{ toimi Ursa Minor -lehti (kohta 14). Jaostojen j{seneksi p{{si sellainen Ursan j{sen, joka l{hetti s{{nn|llisesti havaintoja jaostolle tai hoiti jaoston teht{vi{. Jaostojen j{senet saivat ilmaiseksi Ursa Minor -lehden. Jaostojen yhteistoimintaa koordinoimaan perustettiin kes{ll{ yhteistoimintaelin, johon valittiin Aarre Kellom{ki, Ismo Luukkonen, Veikko M{kel{ ja Marko Pekkola. Se kokoontui loppuvuonna kolme kertaa. Aurinkojaoston vet{j{n{ toimi Jari M{kinen. Jaostossa oli 17 j{sent{. Havainto-ohjelmaa monipuolistettiin siten, ett{ normaalin pilkkuluvun lis{ksi havaittiin yksitt{isten pilkkujen ja ryhmien m{{r{{, pilkkuryhmien sijaintia, ryhmien tyyppi{ ja kehityst{, Beck-lukua, Pettis-indeksi{ sek{ fakuloiden sijaintia, tyyppi{ ja aktiivisuutta. Havaintojen k{sittely tapahtui ensimm{ist{ kertaa kokonaan tietokoneella. Havain- tojen vaihto L{nsi-Saksan SONNE-ryhm{n kanssa tapahtui s{hk|i- sesti. Yhteisty|t{ oli lis{ksi ruotsalaisten aurinkoharras- tajien ja American Amateur Variable Stars Observersin AAVSOn aurinkojaoston kanssa. Yhteydet solmittiin my|s ranskalaisen Soci‚t‚ Astronomique de Francen aurinkojaostoon. Syksyll{ alettiin julkaista s{{nn|llisesti havaintoraporttia "Sunspot Review", joita ilmestyi 4 kpl. Jaoston Ilmakeh{n valoilmi|t vet{j{n{ toimi Veikko M{kel{. ja siin{ oli 23 j{sent{. Havainnot valaisevista y|pilvist{ l{hetettiin British Astronomical Associationille. Eestin t{htiharrastajien kanssa oli yhteisty|t{ y|pilvien havait- semisessa. Havainnot julkaistaan Ursan toimesta vuosittain sarjassa "Y|pilvihavainnot Suomessa ja Eestiss{ - Finnish and Estonian NLC Observation". Vuoden 1987 havainnot julkaistiin 112-sivuisena raporttina vuodenvaihteessa 1988-1989. Projektin "L{hi-ilmi|t" tulokset julkaistiin T{hdet ja Avaruus -lehdess{ 6/88. Alajaoston Halot vet{j{n{ oli Marko Pekkola, ja siin{ oli 22 j{sent{. Haloja n{kyi 1988 selv{sti v{hemm{n kuin edelli- sen{ vuotena. Joulukuussa 1987 alkanut erikoisten elliptisten halojen havaintojen sarja jatkui kuitenkin kolmella uudella havainnolla. Esa ja Timo Kinnusen valokuvat Schlesingerin ellipsihalosta ja Juhana Hakum{en valokuvat Hissinkin ellipsi- halosta ovat ensimm{iset tunnetut julkaistut valokuvat n{ist{ ilmi|ist{. N{in suomalaiset t{htiharrastajat saivat varmis- tettua kahden aiemmin ep{varmana pidetyn luonnonilmi|n olemas- saolon. Niist{ kirjoitettu artikkeli "Rare Vertically Ellip- tical halos" hyv{ksyttiin Weather-julkaisuun, joka on Englan- nissa ilmestyv{ tieteellinen aikakauslehti. Alajaoston Revontulet vet{j{n{ toimi Ismo Luukkonen ja syksyst{ alkaen Markku Ruonala, ja siin{ oli 12 j{sent{. Revontulihavainnot l{hetettiin British Astronomical Associa- tionille. Rakettikokeiden havainto-ohjelman vet{j{n{ oli Markus Hotakainen. Tarkoituksena on ker{t{ havaintoja Suomeen n{ky- vist{ rakettikokeista ja -laukaisuista. Kerhotoimintajaoston vet{j{n{ oli edelleen Arvo Kuusela. Jaoston tarkoituksena on mm. tehd{ t{htikerhotoimintaa tunne- tuksi kouluissa, rakentaa mallitoimintaa ja antaa neuvoja t{htikerhoasioissa. Kuusela j{rjesti pienoisplanetaariotoi- mintaa Alfa -80 -yhdistyksen omistaman planetaarion avulla ja t{m{n toiminnan yhteydess{ neuvoi my|s mm. t{htikerhoasioissa. Komeettajaoston vet{j{n{ oli Kari Kaila. Jaostossa oli 5 j{sent{. Kuu- ja planeettajaoston vet{j{n{ oli Ilmo Kukkonen. Jaostossa oli 15 j{sent{. Venuksen ja Jupiterin osalta apu- vet{j{n{ toimi Markku Nousiainen. T{rkeimpin{ havaintokoh- teina olivat Jupiter ja Mars. Jaosto solmi yhteydet The Association of Lunar and Planetary Observers -yhdistykseen. Matematiikka- ja mikrotietokonejaoston vet{j{n{ oli Kari Laihia. Jaostossa oli 26 j{sent{. Jaosto j{rjesti tietokone- p{iv{n Jyv{skyl{ss{ (katso kohta 16) yhteisty|ss{ Jyv{skyl{n Siriuksen kanssa. T{hdet ja Avaruus -lehdess{ julistettiin t{htitieteen ja -harrastuksen aiheista ohjelmointikilpailu, jonka m{{r{aika p{{ttyi helmikuussa 1989. Ursan toimistossa yll{pidettiin ohjelmarekisteri{, jota hoiti Matti Suhonen. Ohjelmarekisteriss{ oli yli 100 t{htitieteellist{ ohjelmaa ja noin 10 t{htitieteen tietokantaa. Meteorijaoston vet{j{n{ oli Teemu Hankam{ki ja siin{ oli 30 j{sent{. Havaintotuloksia l{hetettiin mm. Englantiin ja Belgiaan. Muuttuvien t{htien jaoston vet{j{n{ toimi edelleen Aarre Kellom{ki ja siin{ oli 23 j{sent{. Eruptiivisten t{htien katsauksen Ursa Minoriin laati Heikki Nylander ja kiikarit{h- tien Ismo Luukkonen. Kiikarihavaintojen ker{{j{n{ toimi Leo Wikholm. Pohjoismaissa tehdyt havainnot julkaistiin Ursan kustantamassa "Report" -sarjassa useana vihkona. Reportit l{hetettiin pohjoismaisille havaitsijoille sek{ koti- ja ulkomaisille alan laitoksille. Toimintavuonna jaoston ohjel- massa oli my|s supernovien etsiminen. T{ss{ yhdyshenkil|n{ on Timo Kinnunen. Jaostolla on laajat yhteydet ulkomaille, mm. Englantiin, Ranskaan, Yhdysvaltoihin ja Unkariin. Jaosto on tiiviisti mukana pohjoismaisessa Scandinavian Variable Star Observers (SVSO) -yhteenliittym{ss{. Nelj{ jaoston edustajaa osallistui 18.-21.8. SVSO:n ensimm{iseen kokoukseen Harestuas- sa, Norjassa. Optiikka- ja kaukoputkien rakentaminen -jaoston vet{j{n{ toimi Yrj| Pullinen, joka antoi neuvoja jaoston aihepiirist{. Pikkuplaneetat ja t{hdenpeitot -jaoston vet{j{n{ oli Matti Suhonen, ja jaostossa oli 18 j{sent{. T{hdenpeittoennusteet Helsinki{, Lahtea, Jyv{skyl{{ ja Kuopiota varten saatiin US Naval Observatorysta. Havainnot l{hetettiin Japaniin sek{ havaintojen yhteenvedot Yhdysvaltoihin ja L{nsi-Saksaan. Vet{j{ osallistui Tsekkoslovakiassa pidettyyn eurooppalaisten t{hdenpeittohavaitsijoiden ESOP (European Symposium of Occul- tation Projects) VII -kokoukseen. Merkitt{vint{ olivat havain- not Plejadien t{htijoukon t{hdenpeitoista. Syv{ taivas -jaoston vet{j{n{ oli Risto Heikkil{. Jaostossa oli 26 j{sent{. Jaoston palstaa T{hdet ja Avaruus -lehteen kirjoitti Heikkil{ ja Ursa Minor -lehteen Isto Kauhanen. Heikkil{n kirjoittama moniste "Syv{n taivaan havaitsemisesta" julkaistiin toimintavuoden alussa. S{{- ja havainto-olosuhteet -jaoston vet{j{n{ oli vuoden alussa Hannu Heiskanen ja kev{{st{ l{htien Marko Lahtinen. Jaostossa oli 21 j{sent{. Ursa Minorissa oli s{{nn|llisesti kelikalenteri, jossa kerrottiin havaintos{ist{ Suomen alueella. Valokuvausjaoston vet{j{n{ toimi Kari Kapanen, joka neuvoi harrastajia t{htivalokuvausasioissa. 14. Ursa Minor -lehti Ursan harrastusjaostojen tiedonv{litt{j{n{ toimi viidett{ vuottaan Ursa Minor -lehti. Lehti ilmestyi kuusi kertaa. Vuosikerrassa oli 332 sivua (vuonna 1987 304 sivua). Kahden ensimm{isen lehden painos oli 250 ja seuraavien 275 kpl. Lis{ksi ilmestyi 16-sivuinen sirkulaari, joka k{sitteli Cygnus 88 -kes{tapahtumaa. Lehden p{{toimittajana toimi edelleen Veikko M{kel{. Muina toimittajina olivat etup{{ss{ eri havaintojaostojen vet{j{t. Lehti jaettiin edelleen ilmaiseksi jaostojen aktii- vij{senille, joita oli 112 henke{ (vuonna 1987 107). Jaoston aktiivij{seneksi katsottiin Ursan j{sen, joka l{hett{{ jaos- tolle s{{nn|llisesti havaintoja tai toimii jaoston teht{viss{. Lehti l{hetettiin ilmaiseksi my|s Suomen t{htiharrastusyhdis- tyksille ja er{ille Ursan toimihenkil|ille. N{it{ vapaakap- paleen saajia oli 45 (vuonna 1987 17 kpl). Muilla oli mahdol- lisuus saada lehti 35 mk tilausmaksua vastaan. N{it{ tilaajia oli 79 (vuonna 1987 76). Lehden kokonaislevikki oli siten 236 kpl (vuonna 1987 200) ilman irtonumeromyynti{. Lis{ksi parikymment{ lehte{ l{hetettiin ulkomaille vaihto- ja vapaa- kappaleina. 15. T{htip{iv{t Rovaniemell{ 17. t{htip{iv{t pidettiin 29.-30.10. Rovaniemell{. Paikal- liset j{rjestelyt hoitivat Lapin Ursa Rovaniemelt{ ja Kemin Ceres. T{htip{ivill{ pidettiin seuraavat esitelm{t: Fil. kand. Seppo Linnaluoto kertoi maailmankaikkeudesta (100 kuulijaa) , fil.tri Jouko Raitala Marsista (80 kuulijaa) ja fil.lis. Kari Kaila revontulista (80 kuulijaa). Linnaluoto k{ytti esityk- sess{{n hyv{ksi Ursan kuvalevyj{rjestelm{{ ja maailmankaikkeu- den pienoisn{yttely{. Esitelm{t j{rjestiv{t Ursa ja OK-opinto- keskus. Illanvietto pidettiin Leirikarissa Rovaniemen ulkopuolella, jossa esiintyi l{{nintaiteilija Jaakko Gauriloff. Lis{ksi nautittiin virvokkeita, katseltiin diakuvia, ja koska oli selke{t{, my|s t{hti{ kaukoputkella. Matkalla illanviettoon k{ytiin joulupukin pajakyl{ss{. T{htip{ivien harrastusn{yttely oli selv{sti parempi kuin edellisin{ vuosina. Ursan jaostot ja useat t{htiyhdistykset olivat varsin n{ytt{v{sti esill{. N{yttelyss{ oli my|s kauko- putkia, t{htivalokuvia yms. Parhaasta jaoston{yttelyosastosta palkittiin Veikko M{kel{ ilmakeh{n valoilmi|iden esittelyll{{n, parhaasta yksityisen harrastajan osastosta Juhani Salmi ja parhaasta yhdistyksen n{yttelyosastosta Jyv{skyl{n Sirius ja illanvieton diaesityk- sest{ Ismo Luukkonen. Erikoispalkinnon taiteellisesti ansiok- kaasta n{yttelyosastosta sai Mirva Vuori. Stella Arctis -palkinnot jaettiin ensimm{isen kerran (ks. kohta 16). Ursan planetaario oli t{htip{ivill{ mukana toista kertaa ja siell{ j{rjestettiin 9 planetaarioesityst{. Niist{ 7 oli Sakari Lehtisen pit{mi{ yleisesityksi{ planeetoista ja t{hdis- t{, joissa oli yhteens{ 100 kuulijaa. Ursa j{rjesti t{htip{ivill{ lis{ksi pienimuotoisen luento- kurssin, johon kuuluivat seuraavat esitykset: Pentti Ramberg kertoi aurinkokunnasta (35 kuulijaa), Pentti Tuovinen maail- mankaikkeuden mittasuhteista (30 kuulijaa) ja Markus Hotakainen galakseista (20 kuulijaa). Rambergin ja Tuovisen esitykset olivat planetaariossa ja Hotakainen k{ytti Ursan kuvalevyj{r- jestelm{{. Ursa j{rjesti p{iville my|s automaattisia diaesityksi{ ja toi n{yttelyyn mm. t{rkeimm{t koti- ja ulkomailla ilmestyv{t t{htitieteen harrastajien lehdet. Ursa antoi perinteiseen tapaan myyntiin julkaisemaansa kirjallisuutta yms. Ursan maailmankaikkeus-n{yttely oli my|s mukana. T{htip{ivill{ oli my|s yhdistysseminaari (ks. kohta 27). T{htip{ivill{ oli toistasataa osanottajaa. 16. Stella Arctis -palkinto Cygnus-kes{kokouksessa tehdyn aloitteen perusteella perus- tettiin Ursan Stella Arctis -palkinto, joka jaettiin ensimm{i- sen kerran Rovaniemen t{htip{ivill{ 30.10.1989. Palkinnot on tarkoitus jakaa vuosittain t{htip{ivill{. Vuosittain jaetaan kolme palkintoa seuraavissa sarjoissa: - vuoden havainto, - ansiokas havaintotoiminta, - ansiokas harrastustoiminta. Yksi palkinnoista annetaan nuorelle, korkeintaan pari vuotta toiminnassa mukana olleelle harrastajalle. Rovaniemell{ vuoden merkitt{vimm{st{ havainnosta palkittiin espoolaiset Esa ja Timo Kinnunen, jotka 7.12.87 ensimm{isin{ maailmassa havaitsivat ja valokuvasivat ellipsin muotoisen halon. Ansiokkaasta havaintotoiminnasta palkittiin deep sky -havaitsijana kunnostautunut Riku Henriksson Kyr|st{, jonka havaintoty| tuli tietoisuuteen vasta toimintavuoden alussa. Ansiokkaasta harrastustoiminnasta palkittiin Matti Suhonen. H{n on mm. pitk{aikainen Ursan kirjastonhoitaja, hoitaa suu- reksi osaksi Ursan kansainv{lisi{ suhteita, on pikkuplaneetta- ja t{hdenpeittojaoston vet{j{ sek{ on ollut aikaisemmin useita vuosia Ursa hallituksessa. 17. Tietokonep{iv{ Ursa ja sen matematiikka- ja mikrotietokonejaosto sek{ OK- opintokeskus j{rjesti yhdess{ Jyv{skyl{n Siriuksen kanssa viidennen t{htitieteen harrastajien tietokonep{iv{n 12.3. Osanottajia oli noin 30 henke{. P{iv{n p{{esitelm{n piti fil. lis. Markku Poutanen kertoen Ursan Einstein-tietokannasta ja kouluopetusta varten suunni- telluista t{htitieteen tietokoneohjelmista. N{yttelyss{ oli esill{ puolisen tusinaa tietokonetta ohjel- mistoineen ja tulosteineen. Esill{ oli my|s Ursan ohjelmare- kisterin ohjelma- ja tietokantakansio sek{ jaettavana ollut ohjelmien luettelo. Ohjelmaan kuului my|s vierailu Jyv{skyl{n Siriuksen t{hti- tornilla, jossa kaukoputkea ohjataan tietokoneella. Ursan matematiikka- ja mikrotietokonejaosto piti p{iv{n aikana kokouksensa, jossa k{siteltiin jaoston ajankohtaisia asioita. Lerpunheittokilpailun voitti Arto Oksanen, joka sai t{ten vuodeksi haltuunsa "lerppumestarin" arvonimen. 18. Harrastajien kes{kokoontuminen Cygnus 16.-19.7. j{rjestettiin Nauvossa Seilin saarella, Turun yliopiston Saaristomeren tutkimuslaitoksessa toinen t{htihar- rastajien kes{kokoontuminen Cygnus 88. J{rjest{jin{ olivat Ursa ja OK-opintokeskus sek{ Turun Ursa. Osanottajia oli yli 30. Kes{kokoontumisen yhteydess{ p{{stiin k{sittelem{{n tarkem- min useimpien harrastusjaostojen asioita. T{rkeimpi{ k{sitel- tyj{ aiheita olivat: - halojaoston ohjelma - y|pilvet, tutkimus ja havainnot - l{hi-ilmi|t - meteorijaoston ohjelma - pohjoismaisesta aurinkohavaintojen k{sittelyst{ - muuttuvien t{htien havaintoteknikka ja pohjoismainen kokous Norjassa - Mars- ja Jupiter-havainnot - auringonpimennys 1990 - s{{projektin jatkosuunnittelu - syv{ taivas -jaoston havaintosuunnitelmat ja havaintojen vertailua - tietokonep{ivien tulevaisuus - jaostojen asema ja toiminta Selkein{ p{ivin{ p{{stiin havaitsemaan Aurinkoa ja |isin t{htitaivaan kohteita sek{ valaisevia y|pilvi{. S{{t eiv{t kuitenkaan t{ll{ kertaa suosineet edellisvuoden tapaan. 19. T{htileiri Toimintavuonna Ursa j{rjesti nuorille t{htileirin 8.-12.8. Entiseen tapaan leirin pitopaikkana oli Kirkkonummella sijait- seva Helsingin yliopiston Mets{hovin tila, jossa on mm. yli- opiston observatorion kolme t{htitornia. Leirill{ majoi- tuttiin j{lleen telttoihin. Leirill{ oli 9 ohjaajaa ja 35 osanottajaa. Osanottomaksu oli 300 mk. Leirin ohjelma oli jaettu t{ll{ kertaa juniori- ja seniori- osaan. Junioriohjelma oli tarkoitettu harrastustaan aloitta- ville nuorille. Siin{ tutustuttiin toiminnallisten teht{vien ja ryhm{t|iden avulla t{htitieteen ja t{htiharrastuksen perus- asioihin, t{htitaivaan tuntemukseen, maailmankaikkeuden mitta- suhteisiin sek{ havaintov{lineisiin ja niiden k{ytt||n. Perus- asioiden selvitty{ perehdyttiin havaintojentekoon liittyviin asioihin. Leiril{isille esiteltiin erilaisia kohteita, joista harrastaja voi tehd{ havaintoja. N{it{ ovat mm. aurinkokunnan kappaleet, t{hdet ja t{htisumut sek{ erilaiset ilmakeh{n valoilmi|t, kuten t{hdenlennot, halot ja sateenkaaret. Samalla opastettiin havaintojenteossa ja esiteltiin Ursan havainto- jaostojen toimintaa. Senioriohjelma oli tarkoitettu pidemp{{n t{htitiedett{ harrastaneille, joille perusasiat ovat jo tuttuja. Leirin aikana k{siteltiin tarkemmin eri havaintoaloihin liittyvi{ asioita, mm. t{hdenlentojen piirroshavaintoja sek{ erilaisia y|- ja p{iv{taivaan ilmi|it{ ja kohteita. Seniorit osallis- tuivat my|s joidenkin junioriohjelmanumeroiden j{rjest{miseen. Havaintojentekoon k{ytettiin erilaisia havaintov{lineit{ kiikareista erikokoisiin kaukoputkiin. Leirill{ oli mukana Ursan planetaario, jonka kupolin alle kokoonnuttiin pilvisill{ s{ill{. Leirin aikana tutustuttiin my|s Yliopiston observatorion kolmeen t{htitorniin, Teknil- lisen korkeakoulun 14 metrin l{pimittaiseen radioteleskooppiin ja Geodeettisen laitoksen satelliittiasemaan. Viimeisen{ y|n{ Mets{hovista ja osittain my|s leirialueelta l{hetettiin suora y|radio-ohjelma Yleisradion verkossa. 20. T{htiharrastusp{iv{ Ursan aloitteesta j{rjestettiin nelj{nnen kerran valtakun- nallinen t{htiharrastusp{iv{ lauantaina 26.3.1989. Helsingiss{ p{{tapahtuma oli S{{tytalossa, joka oli avoinna yleis|lle klo 12-17. Klo 14 dipl. ins. Ilmo Kukkonen kertoi planeetoista havaintokohteina. Esitelm{{ kuulemassa oli noin 80 henke{. Ursan planetaariossa oli esityksi{ puolen tunnin v{lein. [{nitetty ja tavallinen diaohjelma sek{ eri videoelo- kuvat py|riv{t koko p{iv{n. Ursassa valmistettuja t{htitieteen opetusohjelmia esiteltiin Ursan tietokoneella. Ursassa suun- niteltu maailmankaikkeuden ilmi|it{ kuvaava pienoisn{yttely esitt{ytyi ensimm{ist{ kertaa yleis|lle. Lis{ksi paikalla oli normaaliin tapaan Ursan kirjallisuuden myyntin{yttely. Tapah- tumassa k{vi usea sata ihmist{. Ursan t{htitorni olisi ollut avoinna klo 12-22, mik{li s{{ olisi ollut selke{. T{ll{ kertaa s{{ ei kuitenkaan suosinut. 21. Mars-p{iv{ Koska Mars n{kyi harvinaisen hyvin, Ursa j{rjesti asian merkeiss{ Mars-p{iv{n Helsingiss{ lauantaina 17.9.89. S{{ty- talo oli avoinna yleis|lle klo 12-17. Klo 13 prof. Kari Lumme piti esitelm{n Marsin tutkimuksesta ja klo 15 dipl. ins. Ilmo Kukkonen Marsin havaitsemisesta. Ohjelma oli varsin samantyyppinen kuin t{htiharrastusp{iv{n tapahtumassa, mutta Mars oli erityisesti esill{. Tapahtumassa oli useita satoja ihmisi{. Ursan t{htitorni oli m{{r{ pit{{ avoinna selke{ll{ s{{ll{ klo 20-24. S{{ selkeni vasta klo 21 j{lkeen ja yleis|{ k{vi muutama kymmenen henke{. 22. Eestin vierailu Eestiss{ vieraili 6.-13.6.1988 Viron Tiedeakatemian kutsu- mana 16 ursalaista. Koska matkalaisten kulut perill{ makset- tiin vastaanottajien toimesta, matkasta ei ilmoitettu julki- sesti, vaan osanottajat koottiin Ursan hallituksen, ty|nteki- j|iden, jaostovet{jien ja ammattit{htitieteilij|iden piirist{. Tartossa tutustuttiin mm. yliopistoon sek{ vanhaan obser- vatorioon. Kaupungin l{hist|ll{ on Tiedeakatemian Toraveren suuri observatorio, joka oli matkan p{{kohteita. Siell{ tutustuttiin mm. 1,5 m peiliteleskooppiin ja pidettiin semi- naari, jossa fil.lis. Kari Kaila esitteli revontulitutkimusta ja dos. Toivo Jaakkola esitelm|i aiheesta "Maailmankaikkeuden kuva alkuper{iskansojen perinteess{". Heino Eelsalu Tartosta esitelm|i t{htitieteeseen liittyvist{ kalliopiirroksista. Matkan toisena p{{kohteena oli Kaalin meteorikraatterien kentt{ Saarenmaalla. Tallinnassa tutustuttiin mm. Tallinnan t{htitorniin ja geologian laitoksen meteoriittikokoelmiin. Tallinnassa pidettiin kaksi seminaaria. Ensimm{isess{ Jaakkola kertoi maailmankuvasta kansojen perinteess{ ja fil. kand. Seppo Linnaluoto kertoi Ursan historiasta ja toiminnasta. J{lkimm{isess{ seminaarissa Peep Kalv Tallinnasta kertoi y|pilvien havaitsemisesta sek{ harrastajien t{htivalokuvauk- sesta. Ursalaiset pitiv{t lis{ksi useita pienempi{ esityksi{. Ursa p{{tti kutsua 16 eestil{ist{ vastavierailulle Suomeen kes{kuussa 1989. Asiaa valmistelemaan perustettiin ty|ryhm{, johon kuuluvat Tapio Markkanen, Seppo Linnaluoto ja Pentti Tuovinen. 23. Ursan planetaario Ursa aloitti planetaariotoiminnan vuonna 1984. Ursan plane- taario on helposti siirrett{v{, paineilmalla pystyynpuhallet- tava puolipallonmuotoinen "kupla", jonka halkaisija on 6 met- ri{. Siihen mahtuu helposti koululuokallinen v{ke{. Varus- teisiin kuuluu Goto E-5 t{htiprojektori, jolla saa t{hti- taivaan lis{ksi n{kyviin kirkkaimmat planeetat, Kuun ja Aurin- gon, Goto EX-3 t{htiprojektori, joka on edellist{ vaatimat- tomampi ominaisuuksiltaan, mutta kelpaa varaprojektoriksi, tavallinen diaprojektori ja {{nentoistolaitteet. Hemisf{{ri- projektori, joka heijastaa diakuvan koko planetaarion "taivaal- le", otettiin k{ytt||n loppuvuodesta. Toimintavuoden lopussa oli valmistumassa uusi kupoli. Se on aiempia pienempi, halkai- sijaltaan n. 4,5 metri{, ja sille saatiin vakituinen paikka Helsingin Kaupungin Kulttuuriasiainkeskuksen tiloista Annan- talolta. S{{tytalon peruskorjauksen vuoksi jouduttiin luopumaan t{st{ oivallisesta paikasta toukokuun lopussa. Vanhaa kupolia k{ytet{{n entiseen tapaan kiert{v{ss{ toiminnassa. P{{osa esityksist{ pidettiin Helsingin ja ymp{rist|kuntien koululaisille. Koulujen ohella planetaariota k{yttiv{t eniten partiolaiset ja p{iv{kodit. My|s yliopiston t{htitieteen peruskurssi vieraili planetaariossa. Kes{ll{ T{htiyhdistys Kajaanin Planeetta kutsui edellis- vuoden tapaan planetaarion Kes{kadulle Kajaaniin. P{{kaupunki- seudun partiolaiset otti planetaarion yhdeksi ohjelmanumeroksi Pyrske-leirille Sauvoon. Perinteisesti kupla oli my|s Ursan t{htileirill{. Planetaario-oppitunteja on ollut my|s ruotsiksi. Yleis|- n{yt|kset on tarvittaessa my|s pidetty ruotsin- tai englannin- kielisin{. Planetaarion t|ist{ ja n{yt|ksist{ p{{vastuun ovat kantaneet Sakari Lehtinen, Pentti Ramberg ja Pentti Tuovinen. Lehtinen nimitettiin joulukuussa planetaarion johtajaksi. Planetaario- asioissa on oltu tiiviiss{ yhteisty|ss{ Tiedekeskuss{{ti|n ja Tampereen planetaarion kanssa. Vuoden aikana n{yt|ksiss{ k{vi 5300 katsojaa, joista koulu- laisia 2300 ja muuta yleis|{ 3000. P{{osa muusta yleis|st{ k{vi kes{n aikana. Suomessa j{rjest{{ lis{ksi pienoisplanetaariotoimintaa opettaja Arvo Kuusela Saarij{rvelt{ k{sin Alfa -80 yhdistyksen pienoisplanetaarion avulla. H{nen kanssaan on pyritty yhteis- ty|h|n. 24. Ursan pienoistiedekeskus Ursan pienoistiedekeskus on maapallon avaruudellisen aseman havainnollistamista varten suunniteltu kuljetettava opetusv{- lineist|, "maailmankaikkeuslaboratorio", johon kuuluu mm. Maa-Kuu-Aurinko-mallisarja ohjemonisteineen, kuvalevylaitteisto t{htitieteen kuvalevyineen, t{htitaivaan opetusohjelmia tieto- koneelle, pienoisn{yttelytaulut ja Einstein-tietokanta. Oma auto helpottaa huomattavasti v{lineist|n kuljettamista. Einstein-tietokanta on tietokoneen muistissa oleva t{hti- tieteen hakuteos ja sanasto. T{t{ elektronista sanakirjaa voidaan selailla n{ytt|p{{tteell{ ja etsi{ viitesanojen perus- teella haluttuja asioita ja artikkeleita. Kuvalevylaitteistoa ja t{htitieteen kuvalevy{, jolla on noin 13000 yksitt{iskuvaa ja 64 lyhytt{ elokuvaa, on k{ytetty hyv{ksi mm. Ursan kursseilla. Ursassa suunniteltu pienoisn{yttely valmistui toimintavuoden alussa. Se esittelee maailmankaikkeuden keskeiset kohteet, t{hdet, galaksit, Maan planeettana ja Auringon t{hten{ sek{ t{htiharrastustoimintaa. N{yttely esitt{ytyi suurelle ylei- s|lle mm. t{htiharrastusp{iv{n{, Mars-p{iv{n{ sek{ Rovaniemen t{htip{ivill{. Toimintavuonna kokeiltiin planetaario-opetuksen yhdist{mist{ sek{ Ursan toimesta annettavaan luokkaopetukseen ett{ sis{ll{ ja ulkona teht{viin harjoitust|ihin Tuusulassa ja V{{ksyss{. Varsinkin miljardisosaan pienennetyn Maa-Kuu-Aurinko-mallin pystytt{minen ulos osoittautui hyvin toimivaksi. 25. T{htitieteen kouluopetus Ursan planetaario- ja pienoistiedekeskushankkeet koettavat ennen kaikkea edist{{ maailmankaikkeudellisten asioiden koulu- opetusta ja aikuiskasvatusta. Ursan oman opetuksen avulla saadaan kokemusta opettamisesta ja koulumaailmasta. Ursan oma opetus ei voi kuitenkaan tavoittaa kuin pienen osan maamme koululaisista. Ursan tavoitteena on, ett{ maamme koululaiset saavat selke{n yleisk{sityksen maailmankaikkeudesta ja maapallon asemasta siin{. Kokemus on osoittanut, ett{ esimerkiksi sellaisten joka- p{iv{iseen el{m{{mme liittyvien asioiden kuin vuorokauden- ja vuodenaikojen opettaminen koetaan ongelmalliseksi. Vuoden aikana valmistuivat seuraavat tietokoneavusteiset opetusohjelmat: T{hdist|t, T{htitaivas ja Aurinkokunta sek{ Terminaattori, joka kuvaa vuorokauden- ja vuodenaikojen vaih- telua. Uusien tietokoneavusteisten opetusohjelmien tuottamiseen my|nsi Kouluhallitus 36000 mk. Ursassa ty|skenteli maailmankaikkeusopetuksen ty|ryhm{, johon kuuluvat Tapio Markkanen, Seppo Linnaluoto ja Pentti Tuovinen. Valtioneuvoston asettaman matemaattis-luonnontie- teellisen perussivistyksen komitean p{{toimisena sihteerin{ toimi Markkanen. 26. Nuorisotoiminta Ursan j{senist| on varsin nuorta. J{senist{ 41 % on alle 29-vuotiaita. Ursan eri toimintoihin aktiivisesti osallistu- vista viel{ huomattavasti suurempi osa on nuoria. Koska t{htitiedett{ ei juuri opeteta kouluissa ja muissa oppilaitoksissa, ovat nuorten ja varttuneempien l{ht|kohdat varsin samanlaiset, eik{ Ursassa ole katsottu tarkoituksenmu- kaiseksi kovin suuressa m{{rin suunnata toimintaa pelk{st{{n nuorille. Ursa j{rjesti elokuussa t{htileirin (katso kohta 19), jonka kaikki osanottajat olivat nuoria. Uusi alle 16-vuotiaille tarkoitettu t{htikerho aloitti toimintansa tammikuussa 1988 ja kokoontui joka toinen viikko. Kerhon vet{jin{ toimivat Sakari Lehtinen ja Pentti Ramberg. Kerho kokoontui kev{tkaudella 9 kertaa ja syyskaudella 6 kertaa. Kerho k{vi kaksi kertaa Ursan t{htitornilla havait- semassa Kuuta, planeettoja ja er{it{ muita kohteita. Kerho kokoontui kaksi kertaa Ursan planetaariossa, jossa oli aiheena t{htitaivas. Kerhossa katsottiin t{htitaivaan kohteista diakuvia sek{ yksitt{iskuvia ja elokuvia t{htitieteen kuvale- vylt{. Kerhoilloissa tutustuttiin mm. kaukoputkiin sek{ laadittiin heliosentrinen kalenteri. Alcor -harrastusryhm{ on syksyll{ 1985 perustettu p{{kau- punkiseudun nuorten ursalaisten yhteinen havainto- ja harras- tusryhm{. Toimintaan kuuluu kokouksia sek{ havaintoretki{ ja -projekteja. Talvikaudella keskityttiin tarkemmin muutamiin valikoituihin kohteisiin. Havaintotoimintaa haittasivat huo- mattavasti melko huonot ilmat, esimerkiksi perinteisi{ meteo- rihavaintoretki{ ei voitu j{rjest{{ lainkaan. Vuonna 1988 Alcorin toimintaan osallistui kymmenkunta p{{kaupunkiseudun harrastajaa. 27. Yhteisty| maamme t{htiyhdistysten kanssa Ursa on monella tavalla yhteisty|ss{ maamme t{htiyhdistys- ten kanssa. T{htiyhdistyksi{ tai -kerhoja on maassamme 1988 lopussa 33 kpl. 1988 perustettiin Ohcejoga Ursa - Aurora Borealis Utsjoelle sek{ Keski-Uudenmaan Altair J{rvenp{{h{n. Ursan toimistoon kootaan t{htiyhdistyksist{ j{senlehdet, lehtileikkeet, j{senkirjeet, toimintakertomukset yms. Tiedot t{htiyhdistysten yhteyshenkil|ist{ ja toimintamuodoista kootaan Ursan tietokoneessa yll{pidett{v{{n yhdistysluetteloon, joka l{hetettiin syksyll{ t{htiyhdistyksille. Jokaisessa T{hdet ja Avaruus -lehdess{ on kaikkien maamme t{htiyhdistysten yhteystiedot ja lis{ksi ne ovat Ursan laajemmassa julkaisu- esitteess{ sek{ T{htitaivaan maailmat -kirjasessa. Ursa l{hett{{ t{htiyhdistyksille ilmaiseksi uutuuskirjansa, lehdist|tiedotteens{ ja Ursa Minor -lehdet. Lis{ksi T{hdet ja Avaruus p{{tettiin l{hett{{ yhdistyksille, kunhan ne vasta- vuoroisesti l{hett{v{t Ursalle oman materiaalinsa. Ohcejoga Ursa Utsjoelta tilasi T{hdet ja Avaruus -lehden j{senilleen ja samaa mahdollisuutta tarjottiin kaikille muillekin t{hti- yhdistyksille. Rovaniemen t{htip{ivill{ pidettiin yhdistysseminaari, jossa oli yli 30 osanottajaa 13 yhdistyksest{. Ursan toimin- nanjohtaja Seppo Linnaluoto alusti valtakunnallisesta yhteis- ty|st{ ja Ursan ja t{htiyhdistysten kahdenv{lisest{ yhteis- ty|st{. Markku Ruonala Kemist{ kertoi Kemin Ceres -yhdistyksen ja Rovaniemell{ keskuspaikkaansa pit{v{n Lapin Ursan yhteis- ty|st{. Veikko M{kel{ alusti j{senlehtien yhteisty|st{. 28. J{senyydet Ursa on j{senen{ Tieteellisten seurain valtuuskunnassa, joka on seurojen yhteistoimintaelin ja jonka j{senetuihin kuuluu mm. S{{tytalon ilmainen k{ytt| normaaliaikoina. Koko vuoden oli toiminnassa valtuuskunnan perustama Tiedekir- jakauppa (osoite Kirkkokatu 3), jossa myyd{{n j{senseurojen julkaisemia kirjoja. Ursa antoi l{hes kaikki kirjansa, dia- sarjansa ja julisteensa sek{ uusimmat lehtiens{ irtonumerot myyntiin kirjakauppaan. Ursan j{senet saavat ostaa niit{ j{senhintaan my|s Tiedekirjakaupasta. Ursa on Opintotoiminnan Keskusliiton j{sen. Liiton j{se- nyyden perusteella Ursa saa valtionapua esitelm{- ja kurssi- toimintaansa. Ursa on j{senen{ my|s Suomen Kustannusyhdis- tyksess{, joka on kirjankustantajien yhteisj{rjest|. J{senyy- den perusteella Ursa mm. p{{see mukaan "Vuoden kirjat" -myyn- tiluetteloon. Yhdistysten yleiskokouksissa Ursaa on edustanut toiminnanjohtaja. Ursa on my|s t{htitieteen harrastajien kansainv{lisen liiton The International Union of the Amateur Astronomers j{sen. Liiton toiminnan elvytt{mist{ suunniteltiin vuoden aikana. Suomen t{htiharrastajia edusti liitossa Aarre Kello- m{ki. Ursa on j{senen{ seuraavissa ulkomaisissa yhdistyksiss{: - Association of Lunar and Planetary Observers (USA) - Astronomical Society of the Pacific (USA) - Astronomisk Selskab (Tanska) - British Astronomical Association - British Interplanetary Society - Royal Astronomical Society of Canada - Schweizerische Astronomische Gesellschaft - Soci‚te Astro- nomique de Suisse - Svenska Astronomiska S{llskapet J{senyyden perusteella saadaan yleens{ yhdistyksen julkaisema lehti. 29. Tiedotus ja markkinointi Ursan tiedotustoiminta jatkui entiseen, melko tehokkaaseen tapaansa. Ursan lehdist|tiedotteita ilmestyi toimintavuonna dosentti Heikki Ojan toimittamana kuusi kertaa. Niiss{ oli 15 uutista, 3 kuvaa ja 2 t{htikarttaa. Useimpia tiedotteita l{hetettiin tiedotusv{lineille noin 270 kpl, nelj{tt{ tiedotet- ta kuitenkin noin 550 kpl. Useimmat uutiset oli laadittu T{hdet ja Avaruus -lehden artikkelien pohjalta. Uutisten julkaisemista seurattiin Sanomalehtien ilmoitustoimiston SITA:n lehtileikeseurannan avulla. Sen mukaan suosituin oli t{htikartan sis{lt{nyt tiedote "Mars on syksyn t{hti", jonka julkaisi ainakin 64 lehte{. P{{kaupungin lehdille ja paikallisradioille tiedotettiin s{{nn|llisesti Ursan esitelm{tilaisuuksista sek{ t{hti- ja aurinkon{yt|ksist{. Ursan j{senille tiedotettiin toiminnasta T{hdet ja Avaruus sek{ Ursa Minor -lehtien palstoilla. Ursan markkinointiryhm{{n kuuluivat Ursan julkaisup{{llikk| Heikki Oja, julkaisusihteeri Arja Latvala, taloudenhoitaja Pentti Ramberg ja toiminnanjohtaja Seppo Linnaluoto. Ryhm{ kokoontui s{{nn|llisesti ja se suunnitteli Ursan kirjojen ja muiden myyntituotteiden markkinointia, j{senhankintaa yms. Syksyll{ tuotettiin uusi esite "Ursa tiedottaa", jota painettiin 14000 kpl. Esitteit{ jaettiin kouluille, matemaat- tiisten aineiden sek{ biologian ja maantieteen opettajille, kirjastoille ja Arkhimedes-lehden lukijoille. Merkitt{vimm{t lehtimainokset olivat Helsingin Sanomissa ja Tiede 2000 - lehdiss{. Ursan kirjojen arvostelukappaleita l{hetettiin tiedotusv{- lineille. Syksyst{ alkaen automaattisen arvostelukappaleiden l{hett{misen sijasta lehdist|tiedotteen mukana oli tilausli- puke, jolla kirjat piti pyyt{{ arvosteltavaksi. Uusi k{yt{nt| osoittautui onnistuneeksi. 30. Avustukset ja lahjoitukset Toimintavuoden aikana Ursa sai aikaisempiin vuosiin verrat- tuna melko tyydytt{v{sti avustuksia yhteiskunnalta ja yksityi- silt{ s{{ti|ilt{. Suomen Akatemialta Ursa sai 30000 mk avustuksen T{hdet ja Avaruus -lehden julkaisemista varten (vuonna 1987 30000 mk). Helsingin kaupungin kulttuurilautakunta my|nsi Ursalle yleis- avustuksen, jonka suuruus oli 38000 mk (1987 38000 mk). Kaupungin nuorisolautakunta my|nsi Ursalle yleisavustusta 6000 mk (1987 5500 mk) ja leiriavustusta 600 mk. Opetusminis- teri| my|nsi Ursalle nuorisotoimintaan 20000 mk (1987 14000 mk). Kouluhallitus my|nsi Ursalle 36000 mk tietokoneavusteisen oppimateriaalin tuottamiseen (vuonna 1987 50000 mk). Suomen Kulttuurirahasto my|nsi Ursalle pienoisn{yttelyn valmistamiseen ja t{htitornin kunnostamiseen 30000 mk. Kir- jan "Isaac Newton - j{ttil{isen hartioilla" painatusta varten saatiin Tieteen Tiedotus ry:lt{ ja Suomen Kulttuurirahastolta 45000 mk avustus. Edell{mainitut my|nnetyt avustukset olivat yhteens{ 205600 mk. My|nnetyt avustukset olivat 12,2 % Ursan toimintavuoden yhteens{ 1.679.940,97 mk kuluista. Ursan j{senet avustivat yhdistyst{ vanhaan tapaan 7531 mk "ylim{{r{isill{ j{senmaksuilla" (vuonna 1987 11053,54 mk). Ursa esitt{{ avustuksista ja lahjoituksista parhaat kiitok- sensa. 31. Muuta toimintaa Maamme t{htiharrastusyhdistyksist{ valmistui uusittu esite, jossa esiteltiin yhdistysten toimintaa ja yhteyshenkil|it{. Esitteen yll{pito siirrettiin Ursan toimiston tietokoneeseen, jossa sit{ pidet{{n jatkuvasti ajan tasalla. Ursan yhteydet Tiedekeskuss{{ti||n ovat olleet moninaiset. Tiedekeskus tilasi Ursalta Aika ja avaruus -opintokokonaisuu- den. T{t{ ja muita yhteyksi{ varten perustettiin ty|ryhm{, johon nimettiin Markus Hotakainen, Pekka Kr|ger, Seppo Linna- luoto ja Pentti Tuovinen. Tiedekeskukseen on suunnitteilla tiedekerhoja, teemap{ivi{ yms., joiden suunnittelussa Ursa on mukana omalta osaltaan. Ursa osallistuu my|s Tiedekeskukseen tulevan s{hk|isen postilaatikon toimintaan. Tuovinen osallis- tui 29.-31.8. Tiedekeskuksen seminaariin "Science Education and Science Centres". Kaupan Keskusvaliokunta ja useat muut talousel{m{n j{rjest|t esittiv{t toimintavuonna, ett{ Suomi siirtyisi noudattamaan L{nsi-Euroopan aikaa. Ursa toimitti Valtioneuvostolle oman vastustavan lausuntonsa ja antoi tiedotusv{lineille asiasta lehdist{tiedotteen. Esitys saatiinkin torjuttua. Ursassa toimi useita ty|ryhmi{. Vuoden 1990 auringonpimen- nykseen liittyvi{ tapahtumia suunnitteli ty|ryhm{, johon kuuluvat Heikki Oja, Tapio Markkanen, Arja Latvala, Seppo Linnaluoto ja Reino Anttila. Ryhm{{ t{ydennettiin Pentti Rambergilla ja Juhani Kakkurilla. Ryhm{ jatkaa edelleen ty|- t{{n. 26.3.1988 olleen t{htiharrastusp{iv{n valtakunnallisia asioita valmisteli ty|ryhm{, johon kuuluivat Heikki Oja, Arja Latvala, Seppo Linnaluoto ja Markus Hotakainen. T{htiyhdis- tysten ja -kerhojen yhteistoiminnan tehostamista varten perus- tettiin ty|ryhm{, johon kuuluivat Agnes Airola, Veikko M{kel{ ja Seppo Linnaluoto. Ty|ryhm{ ei saanut aikaan yksimielist{ esityst{. Lis{ksi er{it{ ty|ryhmi{ on mainittu aiemmin. ASIA: Toimintakertomuksen laatiminen Pyyd{n sinua tarkistamaan ja t{ydent{m{{n omalta osaltasi oheisen osan vuoden 1988 toimintakertomusta. Toimintakertomuksella on useampia tarkoitusperi{. Ensinn{kin se on s{{nt|jen mukainen kev{tkokouksessa hyv{ksytt{v{ asia- kirja. Toiseksi se kertoo kiinnostuneille j{senille, mit{ kyseisen{ vuotena on Ursan piiriss{ tapahtunut. Kolmanneksi sit{ jaetaan ulkopuolisille, kuten avustusten my|nt{jille, Ursan kanssa yhteisty|ss{ oleville, jotka siit{ voivat saada mahdollisimman t{ydellisen kuvan Ursan toiminnasta. Lopuksi se on t{rke{ historiallinen dokumentti, josta n{kee vuosikym- mentenkin kuluttua, mit{ kyseisen{ vuonna on tehty. Toimintakertomuksesta pit{isi l|yty{ mm. eri luottamus- ja toimihenkil|iden nimet, t{rkeimm{t toiminnot kuten kokoukset, julkaisut, tapahtumat jne. ja esim. yhteisty| muiden j{rjes- t|jen kanssa. T{rke{{ on verrata toimintaa edelliseen vuoteen, miten se on muuttunut, kehittynyt tai taantunut ja mist{ se on johtunut. T{rkeint{ on sis{llytt{{ toimintakertomukseen konkreettinen, todella tapahtunut toiminta. Erilaiset luvut ja tilastotiedot ovat t{rkeit{, erityisesti niit{ pit{isi verrata edelliseen vuoteen. Toimintakertomukseen pit{isi kuitenkin sis{llytt{{ vain olen- naiset asiat, muuten se Ursan tapauksessa paisuu valtavan laajaksi.