T{htitieteellinen yhdistys Ursa r.y. Toimintakertomus vuodelta 1990 Sis{llys 1. Yleist{ ................................. 2. S{{nt|uudistus .......................... 3. Hallitus ja henkil|st| .................. 4. Talous .................................. 5. J{senist| ............................... 6. Kokoukset ja j{senillat ................. 7. T{hdet ja Avaruus -lehti ................ 8. Kirjojen yms. kustannustoiminta ......... 9. V{litystoiminta ......................... 10. Kuva-arkisto ............................ 11. Ursan t{htitorni ........................ 12. Kirjasto ................................ 13. Kurssitoiminta .......................... 14. Harrastusjaostot ........................ 15. Ursa Minor -lehti ...................... 16. T{htip{iv{t Kirkkonummella ............. 17. Stella Arcti -palkinnot ................ 18. Tietokoneharrastus ..................... 19. Laitep{iv{ ............................. 20. Auringonpimennys ....................... 21. Kansainv{linen yhteisty| ............... 22. Ursan planetaario ...................... 23. Ursan pienoistiedekeskus ............... 24. T{htitieteen kouluopetus ............... 25. Nuorisotoiminta ........................ 26. Kotimainen yhteisty| ................... 27. J{senyydet ............................. 28. Tiedotus ja markkinointi ............... 29. Avustukset ja lahjoitukset ............. 30. Muuta toimintaa ........................ T{htitieteellinen yhdistys Ursa r.y. TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 1990 1. Yleist{ Yhdistyksen tarkoituksena on tarjota j{senilleen ja yleis|lle selke{ ja nykyaikainen k{sitys maailmankaikkeudesta, toimia t{htitieteen ja l{hialojen harrastuksen edist{miseksi ja edist{{ alansa kouluopetusta ja aikuiskasvatusta. Kuluneena 69. toimintavuonna yhdistys onnistui hyvin tavoit- teidensa toteuttamisessa. T{rkeimpin{ toimintamuotoina olivat edelleen lehtien ja kirjojen julkaiseminen, planetaario-opetus, t{htin{yt{nn|t, esitelm{t ja muu yleis||n suuntautuva toiminta sek{ j{senten t{htiharrastuksen edist{minen. Ursassa aloitettiin muutamia uusia toimintamuotoja, kuten vuosittain j{rjestett{v{ laitep{iv{, kolmen viikon v{lein j{rjestetyt j{senillat sek{ Ursan ja Tiedekeskus Heurekan yhteinen planetaariokerho. Toimintavuoden erityispiirteen{ oli 22.7.1990 Suomessa linjalla Helsinki-Joensuu n{kynyt t{ydellinen auringonpimennys, josta oltiin kiinnostuneita ymp{ri maailmaa. Ursa oli huolellisesti valmistautunut tapahtumaan ja selviytyi hyvin sen asettamasta haasteesta. Toimintavuonna yhdistyksen s{{nn|t uudistettiin vastaamaan nykyisi{ tarpeita. Ursan j{senm{{r{ oli vuoden lopussa 5964, miss{ on lis{yst{ 231 henke{. 2. S{{nt|uudistus Ursan s{{nt|j{ on edellisen kerran laajemmin uudistettu vuonna 1974. Tuon ajankohdan j{lkeen Ursan toiminta on kehittynyt eritt{in paljon ja jo pitk{{n on koettu selv{{ tarvetta uudistaa s{{nt|j{ vastaamaan paremmin nykyist{ tilannetta. Yhdistyksen kev{tkokous hyv{ksyi s{{nn|t 20.3.1990. Yhdistysrekisteri vaati s{{nt|ihin viel{ joitakin muutoksia. Yhdistyksen tarkoitusta v{ljennettiin sellaiseksi kuin se on t{m{n toimintakertomuksen ensimm{isess{ kappaleessa. Yhdistys voi nyt s{{nt|jen mukaan tarjota t{htitieteen lis{ksi kaikkea muutakin, joka antaa selke{n ja nykyaikaisen kuvan maailmankaikkeudesta. Tarkoituspyk{l{{n on t{smennetty lis{ksi vakiintuneimmat toimintamuodot. S{{nt|ihin lis{ttiin nyt maininnat perhej{senist{, jotka olivat sielt{ kokonaan puuttuneet. Ylim{{r{inen kokous voidaan nyt s{{nt|jen mukaan pit{{ sanomalehti-ilmoituksen ja Ursan toimitiloihin pantavan ilmoituksen perusteella. Hallituksen j{senten toimikausi on nyt 3 vuotta. Hallituksessa on 9 j{sent{ ja heist{ on joka vuosi 3 erovuorossa eik{ heit{ voi valita heti uudestaan. Hallituksessa on lis{ksi 1-3 varaj{sent{, jotka valitaan vuodeksi kerrallaan. Hallituksen sihteerin{ on toiminnanjohtaja. 3. Hallitus ja henkil|st| Hallituksen kokoonpano oli 1990 seuraava: puheenjohtaja professori Raimo Lehti, varapuheenjohtaja dosentti Raimo Keskinen, sihteeri fil. kand. Seppo Linnaluoto, varainhoitaja kauppat. maist. Pentti Ramberg, t{htit. yo Markus Hotakainen, t{htit. yo Veikko M{kel{, t{htit. yo Jari M{kinen ja fil. yo Marko Pekkola. Hallitus kokoontui toimintavuoden aikana 12 kertaa ja kokouksissa k{siteltiin yhteens{ 160 pyk{l{{. Hallituksen kokouksissa oli paikalla keskim{{rin 6,8 hallituksen kahdeksasta j{senest{. Hallituksen apuna toimi markkinointity|ryhm{. Hallitus j{rjesti kaksi vapaamuotoista kokoontumista, "iltakoulua", yhden kev{{ll{ ja toisen vuoden lopulla. Niihin otti osaa hallituksen lis{ksi t{rkeimm{t Ursan toimihenkil|ist{. Iltakouluissa pohdittiin laajemmin Ursan toimintaa ja sen suuntaviivoja. Ursaan oli vakituisesti palkattu julkaisusihteeri luonnont. kand. Arja Latvala, toimistop{{llikk| luonnont. kand. Sakari Lehtinen, toiminnanjohtaja fil. kand. Seppo Linnaluoto, julkaisup{{llikk| dos. Heikki Oja, varainhoitaja kauppat. maist. Pentti Ramberg ja toimistosihteerit Pentti Tuovinen ja Eija Yritys. Hannele W{hrn oli ty|ss{ huhtikuuhun saakka, jolloin h{nen tilalleen tuli Meri Koskinen. Marraskuussa Ursaan palkattiin merkonomi Matti Salo. Varainhoitaja ja julkaisup{{llikk| ovat sivutoimisia. Auringonpimennyksen projektip{{llikk|n{ toimi Markus Hotakainen lokakuun loppuun saakka. Toimistoa pidettiin avoinna maanantaista perjantaihin klo 9-15, mink{ lis{ksi tulevat viel{ kirjaston p{ivystysajat. Ursan toimistosta l{hetettiin vuoden aikana 13064 postil{hetyst{ (12637 v. -89) ja laskuja kirjoitettiin 2039 kappaletta (1674 v. -89). Vuoden alussa Ursan toimistoon asennettiin puhelinvaihde. 4. Talous Toimintavuosi oli talouden kannalta tyydytt{v{. Edelleen laajentunut toiminta pystyttiin rahoittamaan ilman mainittavia ongelmia. Talous on ollut jo useita vuosia vakaalla pohjalla, jonka johdosta uusia toimintamuotoja on voitu k{ynnist{{ usein nopeassakin tahdissa. Ulkopuolista lainarahaa ei ole tarvittu toiminnan rahoittamiseen. Ursan tulonmuodostuksen perustan muodostavat julkaisutoi- minta ja j{senmaksut. My|s avustukset ovat toiminnan rahoit- tamisen kannalta t{rkeit{. Vuoteen 1990 kohdistuneet avus- tukset olivat noin 16 % koko tulonmuodostuksesta. Suurimman kuluer{n muodostavat palkat ja palkkiot, joita maksettiin yhteens{ 676.082 mk. Palkkoja ja palkkioita mak- settiin kaikkiaan 80 henkil|lle, joista 7 oli p{{toimisia. P{{toimisista henkil|ist{ kuitenkin osa oli osap{iv{isess{ ty|ss{. Tilintarkastajina toimivat edelleen HTM-tilintarkastaja Jukka Aakula ja ekonomi Kari Wilkman sek{ varatilintarkastajina Ilmo Kukkonen ja Aarre Kellom{ki. Valtiovarainministeri| my|nsi edelleen Ursalle verovapauden valtion- ja kunnallisverotuksesta. 5. J{senist| Ursan j{senmaksu oli alle 18-vuotiailta 70 mk ja vanhemmilta 90 mk. J{senmaksu voitiin t{ll{ kertaa pit{{ samansuuruisena kuin edellisen{ vuotena. Yhteis|j{senten j{senmaksu oli 90 mk, kannattajaj{senten 500 mk ja perhej{senten 20 mk. Perhej{senyyden edellytyksen{ on ollut, ett{ samassa taloudessa asuu vuosij{sen. J{senmaksuun sis{ltyi T{hdet ja Avaruus -lehti paitsi perhej{senille. Edellisten s{{nt|jen voimassaollessa hyv{ksytyt vakinaiset j{senet maksoivat vain j{sentilausmaksuna 55 mk halutessaan lehden. Ursan j{senm{{r{t olivat 31.12.1990 seuraavat (suluissa tilanne vuotta aiemmin): kunniaj{seni{ 1 (1), vakinaisia j{seni{ 96 (113), vuosij{seni{ 5719 (5485) ja perhej{seni{ 148 (134), yhteens{ 5964 (5733). Ursan kunniaj{sen on professori Pentti Kalaja. J{senluettelosta poistettiin ne vakinaiset j{senet, joiden osoitteesta ei ollut tietoa. Toimintavuonna kuoli Ursan vakinainen j{sen Erkki K{{ri{inen, joka toimi Ursan sihteerin{ 1949-64 ja varapuheenjohtajana 1964-69. Ursa muisti 50 vuotta t{ytt{nytt{ j{sent{{n Risto Heikkil{{ h{nen merkkip{iv{n{{n. J{senmaksuja kertyi Ursalle kaikkiaan 501.772 mk. T{st{ l{hes 2/3 k{ytettiin T{hdet ja Avaruus -lehden kustantamiseen. 6. Kokoukset ja j{senillat Ursa j{rjesti vuoden aikana seuraavat esitelm{tilaisuudet yhdess{ OK-opintokeskuksen kanssa: 23.1. fil. kand. Seppo Linnaluoto: Planeettavuosi 1990. 30 kuulijaa. 27.2. dosentti Jukka Maalampi: Neutriinoita avaruudesta. Noin 40 kuulijaa. 20.3. prof. Raimo Lehti: Keplerin k{sityksi{ planeettoja liikuttavista voimista. Noin 60 kuulijaa. 17.4. Marko Pekkola: Halot. 30 kuulijaa. 14.5. Kysy auringonpimennyksest{, vastaajina prof. T. J. Kukkam{ki, dos. Tapio Markkanen ja projektip{{llikk| Markus Hotakainen. Noin 50 kuulijaa. 19.5. prof. T. J. Kukkam{ki: Suomalainen pimennysretki Afrikkaan vuonna 1947, elokuva ja selostus. Noin 80 kuulijaa. Toukokuun tilaisuudet liittyiv{t Tiedekeskus Heurekassa 14.-20.5. j{rjestettyyn pimennysviikkoon. 25.9. fil. lis. Juha Peltoniemi: Puuttuvien aurinkoneutriinojen ongelma. Noin 40 kuulijaa. 19.10. dos. Tapio Markkanen: Aurinkokunnan kokonaiskuva. Noin 100 kuulijaa. 20.10. dos. Raimo Keskinen: Kaaos. Noin 100 kuulijaa. Kaksi edell{ mainittua esitelm{{ pidettiin t{htip{ivien yhteydess{. 13.11. fil. kand. Lauri Jetsu: Onko t{hdiss{ pilkkuja? Noin 40 kuulijaa. 13.12. prof. Juhani Kakkuri: Auringonpimennyksen aikana tehdyt painovoimamittaukset. Noin 80 kuulijaa. Tammi-helmi- ja huhtikuun esitelm{t j{rjestettiin Yliopiston luentosalissa Mariankatu 11. Maalis-, syys- ja marraskuun esitelm{t olivat Yliopiston p{{rakennuksessa. Touko- ja joulukuun tilaisuudet j{rjestettiin tiedekeskus Heurekan auditoriossa Vantaalla. Esitelm{t alkoivat kello 18 paitsi maaliskuun esitelm{ klo 17.30. Yll{mainituissa yhdeks{ss{ tilaisuudessa oli yhteens{ noin 650 kuulijaa. Esitelm{t {{nitettiin. 13.12. sek{ 19.-20.10. pidetyt tilaisuudet taltioitiin videonauhalle. [{ni- ja videonauhoja saa lainata Ursan kirjastosta. S{{nt|m{{r{inen kev{tkokous pidettiin 20.3. ja syyskokous 20.10. Kev{tkokousta edelsi yll{mainittu esitelm{tilaisuus, syyskokous taas oli t{htip{ivien yhteydess{ Kirkkonummella. Syksyll{ aloittiin Ursassa uusi toimintamuoto: j{senillat. Ne on suunnattu p{{kaupunkiseudun j{senist|lle. Illoissa pidet{{n 2-3 lyhytt{ harrastusesitelm{{ erilaisista aiheista, tehd{{n vierailuk{yntej{ ja keskustellaan harrastusasioista. Vuoden aikana pidettiin viisi j{seniltaa, ja niiden aiheina olivat mm. avaruusteleskooppi, valoilmi|t, kaukoputken valinta, dinosaurusten katoaminen, Ursa elektroninen postilaatikko ja Kuun valokuvaus. J{seniltoihin osallistui yhteens{ 73 henke{ eli keskim{{rin 15 henke{. Lis{ksi Ursan tiloissa j{rjestettiin pikkujoulutilaisuus. 7. T{hdet ja Avaruus -lehti T{hdet ja Avaruus ilmestyi 1990 kuusi kertaa. Vuosikerrassa oli 272 sivua, miss{ on 8 sivun v{hennys edellisest{ vuodesta. Neliv{rikuvia lehdess{ oli 229, miss{ on 83 kuvan lis{ys edellisest{ vuodesta. 135 (92 v. 1989) neliv{risivun lis{ksi lehdess{ k{ytettiin lis{v{ri{ 88 sivulla. Lehden sivum{{r{st{ puolet oli neliv{risivuja, edellisen{ vuotena neliv{risivujen osuus oli kolmannes. S{{nn|llisi{ vaihto- tai vapaakappaleen saajia oli Suomessa 95 ja ulkomailla 66. Koko vuoden ajan lehden sai 5603 (vuonna 1988 5382) j{sent{. Ursaan kuulumattomia lehden tilaajia oli 844, miss{ on 8 tilaajan v{hennys edellisest{ vuodesta. Ohcejoga Ursa Utsjoelta ja Lahden Ursa tilasivat lehden j{senilleen. N{it{ yhdistystilaajia oli 95. Lehden irtonumeroita myytiin Ursan lis{ksi Akateemisessa kirjakaupassa ja Tiedekirjakaupassa. Lehden vastaavana toimittajana oli edelleen Seppo Linnaluo- to. Toimitussihteerein{ olivat edelleen Heikki Oja ja Arja Latvala. J{lkimm{inen toimi my|s lehden taittajana. Lehden toimittajana oli Markus Hotakainen. Vuoden lopulla Markus Hotakaisen lopetettua uusiksi toimittajiksi otettiin Leo Wikholm ja Ismo Luukkonen. Lehden avustajina toimi entiseen tapaan runsas joukko t{htitieteen ja l{hialojen harrastajia ja ammattilaisia. Lehden tilaushinta oli yhdistykseen kuulumattomilta 90 mk kuten edellisen{kin vuonna. Suomen Akatemialta saatiin lehte{ varten 40.000 mk avustus (30.000 mk v. 1989). Lehden painatus maksoi 311.291 mk ja sen kulut olivat yhteens{ 448.888 mk. T{rkeimpi{ aiheita vuoden aikana olivat: - Taivaan ja maan v{lill{ (Pic du Midin observatorio) - OJ287 - j{ttil{ism{isi{ mustia aukkoja - Viimeisten halojen ensimm{iset valokuvat - Suomi luonnon laboratoriona - Kuin t{hti{ Otavassa ... (t{htiharrastusta Ranskassa) - AOS - radiot{htitieteen mittalaite - Planeettojen perhepiiri - Kymmenes Mercury-lento - Suomi ja Mars-94 - Pulkovan observatoriossa - Tuorlasta t{htitieteen keskus - Ongelma nimelt{ Pluto - Auringonpimennys Kolilla - Harrastajan radioteleskooppi - Auringonpimennys: 36 sivua tuloksia, kuvia ja tarinoita - Kaukoputken ostajan kymmenen kysymyst{ Kes{n auringonpimennys tuli esille kaikissa lehden numeroissa, vuoden viimeinen lehti oli pimennyksen teemanumero. Vuoden alusta l{htien lehdess{ oli jatkuva kuvakilpailu erilaisista aiheista. Lehden vakituisina osastoina olivat: T{htitieteen uutisia, Avaruuskatsaus, Pimennysuutisia, Ilmakeh{n valot, H{m{r{n rajoilla, T{htiseurojen kuulumisia, Kirjaston palsta, Syv{ taivas, Havaitsijan palstat sek{ Kysymyksi{ ja keskustelua. 8. Kirjojen yms. kustannustoiminta Ursan julkaisup{{llikk|n{ toimi edelleen Heikki Oja ja julkaisusihteerin{ Arja Latvala. Vuoden aikana julkaistiin seuraavat uudet kirjat: - Aurinkokuntamme, Heikki Oja ja Markku Poutanen. Ursan julkaisuja 41. 160 sivua, sidottu, ohjehinta 168 mk. - Ender, Orson Scott Card. Alkuper{isteos Ender's Game. Suomentanut Veikko Rekunen, esipuhe Anetta Meriranta. Ursan science fiction -sarja 14. 344 sivua, nidottu, ohjehinta 98 mk. - T{htipuu - 33 kotimaista tieteisnovellia. Toimittaneet Harri Haarikko, Juhani Hinkkanen, Jyrki Ij{s, Toni Jerrman, Leena Peltonen ja Ben Roimola. Ursan science fiction -sarja 15. 376 sivua, nidottu, ohjehinta 98 mk. - T{hdet 1991, toimittanut Seppo Linnaluoto. Ursan vuosikirja, 15. vuosikerta. 104 sivua, nidottu, ohjehinta 39 mk. Kirjasta Kosmos - maailmamme muuttuva kuva otettiin uusi, 2. painos. 22.7.1990 auringonpimennyksest{ tuotettiin diasarja, jossa oli viisi kuvaa ja suomen- sek{ englanninkielinen selostus. Markku Poutasen suunnittelemana valmistui koulujen opetus- k{ytt||n tarkoitettu tietokoneohjelma "Kuun liike ja pimennykset". Kouluhallitus oli my|nt{nyt ohjelmaa varten tuotantotukea. Ursan j{senet saivat Ursan omista kirjoista ja diasarjoista noin 15 % alennuksen. J{senten noutohinta Ursan toimistosta oli noin 20 % ohjehintaa halvempi. Syksyll{ ilmestyi Ursan esite "Uutta t{htitieteest{" 30.000 kpl painoksena (katso kohta 28). 9. V{litystoiminta Ursa v{litti j{lleen yhteistilauksina T{hdet ja Avaruus -lehden lukijoille ulkomaisia t{htitieteen kirjoja, t{htikart- toja ja -luetteloita. Kotimaisista kirjoista Ursa v{litti Raimo Lehden aurinkokeskisen t{htitieteen synnyst{ kertovaa kirjaa Tanssi auringon ymp{ri. Ursa v{litti viime vuosien tapaan lukuisille j{senilleen suurten amerikkalaisten lehtien Sky and Telescope ja Astronomy tilauksia. Maanmittaushallituksen tuottamaa T{htitaivas - Stj{rnhimlen -t{htikarttaa sek{ t{htijulisteita ja postikorttisarjoja myytiin edelleen j{senille ja yleis|lle. Ursa v{litti j{senilleen ruotsalaista alkuper{{ olevaa t{htiviisaria sek{ aikaisemmin hankittuja planisf{{rej{. 10. Kuva-arkisto Ursalle on julkaisutoiminnan yhteydess{ ker{tty runsaasti v{ri- ja mustavalkokuvia, joita lainataan my|s tiedotusv{li- neille julkaistavaksi. Kuva-arkiston p{{tarkoitus on kuitenkin oman julkaisutoiminnan tukeminen. Arkistossa on niin suurten kaukoputkien kuin harrastajienkin kuvia t{htitaivaan kohteista, avaruusluotainten kuvia taivaankappaleista ja maapallosta, kuvia ilmakeh{n ilmi|ist{ ja monilta erityisaloilta. Kuva- arkistossa oli toimintavuonna noin 18000 kuvaa. Kuva-arkistoa hoiti Ursan julkaisusihteeri Arja Latvala. 11. Ursan t{htitorni Ursan t{htitornissa pidettiin t{htin{yt{nt|j{ yleis|lle 15.1.-15.3. ja 1.10.-30.11 klo 19-21. Maanantai-iltaisin t{htitorni oli vain aktiivihavaitsijoiden k{yt|ss{. Vuoden merkitt{vimpi{ n{ytt|kohteita olivat Jupiter ja Mars. Aurinkon{yt{nn|iss{ esiteltiin Auringon pinnan ilmi|it{ ja protuberansseja kapeakaistaisen vety-alfa-suodattimen avulla ja tavallisella aurinkosuodattimella. Spektroskoopilla tarkasteltiin Auringon spektri{. Aurinkon{yt{nt|j{ pidettiin selke{ll{ s{{ll{ 1.3.-15.6. ja 1.8.-30.9. lauantaisin ja sunnuntaisin klo 12-15. K{vij|ille annettiin aurinkoesite. P{{symaksua Ursan torniin perittiin alle 16-vuotiailta 2 mk ja vanhemmilta 5 mk. T{htin{yt{nn|iss{ k{vij{t saivat 16- sivuisen "T{htitaivaan maailmat" -kirjasen. Yleis|{ k{vi aurinkon{yt|ksiss{ kev{tkaudella 845 henke{ ja syyskaudella 173 henke{, yhteens{ 1018. T{htin{yt|ksiss{ k{vi kev{tkaudella 626 henke{ ja syyskaudella 406 henke{, yhteens{ 1032 henke{. Yleis|{ k{vi vuoden aikana kaikkiaan 2050 henke{. (Vuoden 1989 aikana yleis|{ k{vi aurinkon{yt|ksiss{ 444 henke{ ja t{htin{yt|ksiss{ 858 henke{, yhteens{ 1302 henke{.) J{senet p{{siv{t n{yt{nt|ihin ilmaiseksi. Ursan t{htitorniin vuonna 1971 hankittu katadioprinen 20 cm Celestron-teleskooppi korvattiin uudella vastaavanlaisella kaukoputkella. Ursan k{yt|ss{ jo pitk{{n ollut kotimaisen JS-Observatoryn valmistama 20 cm siirrett{v{ dobson-peilikau- koputki hankittiin Ursan omistukseen. Ursalle hankittiin my|s 20 cm l{pimittainen aurinkosuodin, jota voi k{ytt{{ em. kaukoputkissa. T{htitornin p{{instrumenttina oli edelleen laadukas 13,5 cm Mertz-linssikaukoputki. Edell{mainitun dobson-kaukoputken lis{ksi Ursalla on my|s muuta siirrett{v{{ kalustoa, kuten muutama linssikaukoputki, Astroscan-kaukoputki ja 11x80mm kiikarit. Niit{ lainattiin j{senille ja k{ytettiin eri tapahtumissa. T{htitorninhoitajan teht{v{t oli jaettu kahdelle henkil|lle. Insin||ri Olli Mannerin vastuulla oli t{htitornin tekniikka. Yleis|n{yt|ksist{ vastaavana torninhoitajana toimi alkuvuonna Markus Hotakainen ja loppuvuonna Paul-Christer Wirtanen. Ursan t{htitorni oli mukana Matkailuyhdistyksen Helsinki- kortin k{yntikohteissa ja niit{ esitteleviss{ suomen-, ruotsin, englannin- ja saksankielisiss{ esitteiss{. 12. Kirjasto Yhdistyksen kirjastoa on hoitanut edelleen insin||ri Matti Suhonen. Kirjasto on ollut hein{kuuta lukuunottamatta avoinna maanantaisin ja torstaisin klo 18-20 sek{ tiistaisin ja keski- viikkoisin klo 15-17. J{senet ja yleis| lainasivat vuoden aikana kirjoja, diasar- joja, esitelm{nauhoja ja muita nimikkeit{ 877 kpl (edellisen{ vuonna 905 kpl). Postitse l{hetettiin lainaksi 159 kirjaa tai muuta nimikett{, joista kaksi kirjaa olivat kaukolainoja yleisille kirjastoille. Nelj{ nimikeryhm{{ ylitti 50 lainauksen rajan: Diasarjat 159 kpl, videonauhat 86 kpl, science fiction -kirjat 82 kpl, astrofysiikka ja matemaattinen t{htitiede 57 kpl. N{m{ ryhm{t edustavat noin 44 prosenttia kaikista lainauksista. Kirjaston kartuntaluetteloon merkittiin 132 kirjaa, 15 esitelm{nauhaa, 18 diasarjaa, 13 videonauhaa ja 7 lehtist{, yhteens{ 185 kappaletta (edellisen{ vuonna 270 kpl). Kaikki omat esitelm{tilaisuudet talletettiin {{nitekokoelmaan. Luen- totilaisuuksissa kuvattuja videonauhoja merkittiin kartuntaluet- teloon kolme kappaletta. Kirjaston lainattavien tuotteiden luetteloa pidettiin tietokoneen avulla ajan tasalla ja siit{ oli saatavissa my|s erillinen uusien hankintojen luettelo. Kirjastoon tulee ulkomaisia lehti{ tilattuina (mm. Sky and Telescope, Sterne und Weltraum, Astronomy, Odyssey, Die Sterne, Sonne, Scientific American, Astronomi og Rumfart, Astronomy Now, Telescope Making, Deep Sky, Countdown, Astronomie in der Schule, Space markets, Weather ja Weatherwise), j{senmaksun vas- tineena (mm. Astronomisk tidsskrift, Orion, Journal of the British Astronomical Association, Spaceflight, Journal of the British Interplanetary Society, Mercury, Journal of the Asso- ciation of Lunar and Planetary Observers, The Planetary Report, Publications of the Astronomical Society of the Pacific, Journal of the Royal Astronomical Society of Canada ja Gnomon) tai vaih- tojulkaisuina (mm. Aster, Aurora, Albireo, Astronomi & Rumfart, Kozmos, Bulletin of the Astronomical Institutes of Czechoslovakia, UAI Astronomia, Meteor, Publications of Beijing Astronomical Observatory, Acta Astronomica Sinica, Zemlja i Vselennaja, Eesti Loodus, Quarterly Newsletter of the Indian Institute of Astrophysics ja Vainu Bappu Telescope News). Kaukai- simmat lehdet ja vuosijulkaisut tulevat Yhdysvalloista, Kana- dasta, Brasiliasta, Japanista ja Kiinasta. Havaintojaostojen toimintaan liittyvist{ tiedotuslehtisist{ tulevat tilattuina tai vaihtojulkaisuina mm. The Astronomer, Meteor News, The Minor Planet Bulletin, The Minor Planet Observer, Occultation Newsletter, Cassiopeia ja Satellite News. Kansain- v{lisen t{htitieteellisen liiton (International Astronomical Union, IAU) s{hkeet ja pikkuplaneettasirkulaarit tulevat my|s kirjastoon. Kotimaisina vaihtojulkaisuina tulevat t{htiyhdistysten ja science fiction -yhdistysten lehdet sek{ muista lehdist{ t{r- keimpin{ Arkhimedes, Avaruusluotain, Natura, Tiede 2000 ja Tieteen kuvalehti. Vuosijulkaisuista on hankittu kaikki t{rkeimm{t, mm. Astro- nomical Almanac, Das Himmelsjahr, Der Sternenhimmel, Kalender f~r Sternfreunde, Yearbook of Astronomy, Ephemerides of Minor Planets, Satellites Galil'ens de Jupiter ja @ph'm'rides des Satellites de Jupiter, Saturne et Uranus. 13. Kurssitoiminta Tavanomaista kurssitoimintaa oli toimintavuonna tavallista v{hemm{n muunlaisen toiminnan ollessa huomattavasti tavanomaista vilkkaampaa. Ursa j{rjesti toimintavuonna kolme kaukoputkikurssia yhdess{ OK-opintokeskuksen kanssa. Kaksi ensimm{ist{ kurssia j{rjestettiin 10.1. ja 13.1., joissa oli yhteens{ 20 osanottajaa. Kolmannen kerran kurssi j{rjestettiin 29.9., jolloin oli 13 osanottajaa. Kurssien vet{j{n{ oli Ursan t{htitorninhoitaja Olli Manner. Ilmakeh{n valoilmi|ist{ j{rjestettiin viiden illan mittainen kurssi 7.3.-4.4. Kurssin vet{jin{ olivat Veikko M{kel{, Olli Manner ja Marko Pekkola. Kurssilla oli 10 osanottajaa. 14. Harrastusjaostot Ursassa toimi 16 harrastusjaostoa. Jaostot pyrkiv{t olemaan oman erikoisalansa harrastajien yhdyssiteen{ organisoimalla harrastustoimintaa, neuvomalla ja opastamalla, yll{pit{m{ll{ harrastajien v{list{ keskustelua ja j{rjest{m{ll{ harrastajien kokoontumisia. Ursassa pidettiin yll{ jaostojen yhteist{ havainto-ohje- ja lomakevarastoa, josta toimitettiin materiaalia tarvittaessa j{senille. Useiden jaostojen ker{{m{t havainnot ovat tieteen kannalta merkitt{vi{. Hein{kuussa j{rjestettiin nelj{tt{ kertaa harrastajien kes{- tapahtuma Cygnus (katso kohta 20), t{ll{ kertaa se oli kansainv{linen ja oli yhdistetty auringonpimennystapahtumiin. Toimintavuoden t{rkeimpi{ teemoja olivat kansainv{listen yhteyksien tiivist{minen ja jaostojenv{lisen yhteistoiminnan kehitt{minen. Jaostojen yhdyssiteen{ toimi Ursa Minor -lehti (kohta 15). Jaostojen j{seneksi p{{si sellainen Ursan j{sen, joka toimi aktiivisesti jaostossa. Jaostojen j{senet saivat ilmaiseksi Ursa Minor -lehden. Jaostojen yhteistoimintaa koordinoi yhteistoimintaelin, johon kuuluivat alkuvuonna Aarre Kellom{ki (puheenjohtaja), Veikko M{kel{ (sihteeri), Jari M{kinen ja Markku Nousiainen. Loppuvuonna kokoonpano oli Risto Heikkil{ (puheenjohtaja), Matti Suhonen (sihteeri), Leo Wikholm ja Petri J{{skel{inen. Lis{ksi toiminnanjohtaja osallistui kokouksiin. Elin kokoontui kaksi kertaa. Ilmakeh{n valoilmi|-, halo-, revontuli-, meteori- sek{ rakettikoe- ja satelliitti-jaostot toimivat ep{virallisena ilmakeh{ryhm{n{. Toiminnan piiriin kuului mm. T{hdet ja Avaruus -lehden palsta "Ilmakeh{n valot" sek{ yhteiset havaintoprojektit. Ursan tekniset jaostot, Matematiikka ja mikrotietokoneet, Optiikka ja kaukoputken rakennus sek{ valokuvaus, toimivat kiinte{ss{ yhteisty|ss{ samalla kun niiden toimintaa pyrittiin aktivoimaan. Toimintatapoina olivat mm. Havaintov{lineet"-palsta Ursa Minor -lehdess{ sek{ yhteinen laitep{iv{, joka j{rjestettiin ensimm{isen kerran 24.3. Tampereella. Aurinkojaoston vet{j{n{ toimi Jari M{kinen. Jaostossa oli 13 j{sent{. Tiiviit{ kansainv{lisi{ suhteita on ollut ennenkaikkea L{nsi-Saksaan ja Yhdysvaltoihin, mutta jaosto on toiminut aktiivisesti suhteidensa virkist{miseksi mm. Ranskaan ja Ruotsiin sek{ muihinkin pohjoismaihin. Jaoston Ilmakeh{n valoilmi|t vet{j{n{ toimi Veikko M{kel{. ja siin{ oli 22 j{sent{. Eestin t{htiharrastajien kanssa oli yhteisty|t{ y|pilvien havaitsemisessa. Havainnot julkaistaan Ursan toimesta sarjassa "Y|pilvihavainnot Suomessa ja Eestiss{ -Finnish and Estonian NLC Observation". Kaikkia yhteenvetoja on l{hetetty havaitsijoiden lis{ksi ulkomaisille tutkijoille ja harrastajille. Vuoden j{lkipuoliskolla aloitettiin teemavuosi auringonlaskun ilmi|ist{. Halot-jaoston vet{j{n{ oli Marko Pekkola ja loppuvuonna Jukka Ruoskanen. Jaostossa oli 23 j{sent{. Vuosi oli halojen n{kymisen suhteen keskinkertainen. Mit{{n todella poikkeuksellista ei vuoden aikana havaittu. Pekka Parviainen ja Marko Pekkola oli kutsuttu esitelm|im{{n Washingtonissa 11.-13.7.1990 pidetyss{ kokouksessa "Light and Color in the Open Air". He kertoivat kokouksessa mm. Ursan valoilmi|jaostojen toiminnasta. Revontulet-jaoston vet{j{n{ toimi Markku Ruonala, ja siin{ oli 9 j{sent{. Revontulihavainnot l{hetettiin British Astronomical Associationille. Tekokuu- ja raketti-ilmi|t jaoston vet{j{n{ toimi Leo Wikholm. Jaostolla oli kuluneen vuoden aikana kuusi aktiivista j{sent{ sek{ kolme muuta alasta kiinnostunutta. Vuoden aikana havaittiin 6 raketti-ilmi|t{. Tekokuiden havaitsemista varten j{rjestettiin tekokuiden laskentaprojekti. Ulkomaisia yhteyksi{ jaostolla on ollut Englantiin British Astronomical Associationiin. Kerhotoimintajaoston vet{j{n{ oli edelleen Arvo Kuusela. Komeettajaoston vet{j{n{ oli Kari Kaila. Jaostossa oli 4 j{sent{. Sami Rannikko toimi havaintojen k{sittelij{n{ ja Ursa Minorin komeettapalstan kirjoittajana. Elokuussa hyvin n{kynyt komeetta Levy oli jaoston t{rkein kohde. Kuu- ja planeettajaoston vet{j{n{ oli Ilmo Kukkonen. Jaos- tossa oli 18 j{sent{. Venuksen ja Jupiterin osalta apuvet{j{n{ toimi Markku Nousiainen. T{rkeimp{n{ havaintokohteena oli Jupiter ja Mars. Jaosto oli yhteydet The Association of Lunar and Planetary Observers -yhdistykseen. Matematiikka- ja mikrotietokonejaoston vet{j{n{ oli Timo Kinnunen. Jaostossa oli 25 j{sent{. Ursan tietokoneeseen sijoitettu t{htitieteen postilaatikko oli k{yt|ss{ koko vuoden. Ursan ohjelmarekisteri, jota hoiti Matti Suhonen, oli l{hes kokonaan sijoitettuna postilaatikkoon. Ohjelmarekisteriss{ oli vuoden lopussa 189 t{htitieteel- list{ ohjelmaa ja 13 t{htitieteen tietokantaa. Meteorijaoston vet{j{n{ oli Teemu Hankam{ki ja siin{ oli 23 j{sent{. Havaintotuloksia l{hetettiin mm. Englantiin ja Bel- giaan. Muuttuvien t{htien jaoston vet{j{n{ toimi Aarre Kellom{ki ja siin{ oli 23 j{sent{. Eruptiivisten t{htien katsauksen Ursa Minoriin laati Heikki Nylander. Kiikarihavaintojen ker{{j{n{ toimi Leo Wikholm. Pohjoismaissa tehdyt havainnot julkaistiin Ursan kustantamassa "Report" -sarjassa useana vihkona. Reportit l{hetettiin pohjoismaisille havaitsijoille sek{ koti- ja ulkomaisille alan laitoksille. Jaoston ohjelmassa oli my|s supernovien etsiminen. T{ss{ yhdyshenkil|n{ on Timo Kinnunen. Jaostolla on laajat yhteydet ulkomaille, mm. Englantiin, Ranskaan, Yhdysvaltoihin ja Unkariin. Jaosto on tiiviisti mukana pohjoismaisessa Scandinavian Variable Star Observers (SVSO) -yhteenliittym{ss{. Optiikka- ja kaukoputkien rakentaminen -jaoston vet{j{n{ toimi Yrj| Pullinen, joka antoi neuvoja jaoston aihepiirist{. Vuoden loppupuoliskolla jaosto j{i ilman vet{j{{ Pullisen j{tetty{ jaostonvet{j{n teht{v{t. Jorma Lameranta toimi Ursa Minor -lehden Havaintov{lineet -palstan toimittajana. Pikkuplaneetat ja t{hdenpeitot -jaoston vet{j{n{ oli Matti Suhonen, ja jaostossa oli 15 j{sent{. T{hdenpeittoennusteet Helsinki{, Lahtea, Jyv{skyl{{ ja Kuopiota varten saatiin US Naval Observatorysta. Syv{ taivas -jaoston vet{j{n{ oli Risto Heikkil{. Jaostossa oli 16 j{sent{. Jaoston palstaa T{hdet ja Avaruus -lehteen kirjoitti Heikkil{ ja Ursa Minor -lehteen Isto Kauhanen ja Petteri Rajanen. S{{- ja havainto-olosuhteet -jaoston vet{j{n{ oli Marko Lahtinen. Apuvet{jin{ ja avustajina jaostossa toimivat Marko M{{tt{ ja Ilkka Santtila. Jaostossa oli 28 j{sent{. Ursa Minorissa oli s{{nn|llisesti kelikalenteri, jossa kerrottiin havaintos{ist{ Suomen alueella. Valokuvausjaoston vet{j{n{ toimi Kari Kapanen, joka neuvoi harrastajia t{htivalokuvausasioissa. 15. Ursa Minor -lehti Ursan harrastusjaostojen tiedonv{litt{j{n{ toimi seitsem{tt{ vuottaan Ursa Minor -lehti. Lehti ilmestyi kuusi kertaa. Vuosikerrassa oli 340 sivua (vuonna 1989 my|s 340 sivua). Kahden ensimm{isen lehden painos oli 350 ja seuraavien 375 kpl. Lehden p{{toimittajana toimi edelleen Veikko M{kel{. Muina toimittajina olivat etup{{ss{ eri havaintojaostojen vet{j{t. Lehti jaettiin edelleen ilmaiseksi jaostojen j{senille, joita oli 124 henke{ (vuonna 1989 112). Jaoston j{seneksi katsottiin Ursan j{sen, joka toimii aktiivisesti jaostossa. Lehti l{hetettiin ilmaiseksi my|s Suomen t{htiharrastusyhdistyksille ja er{ille Ursan toimihenkil|ille. N{it{ vapaakappaleen saajia oli 56 (vuonna 1989 43 kpl). Muilla oli mahdollisuus saada lehti 40 mk tilausmaksua vastaan. N{it{ tilaajia oli 97 (vuonna 1989 112). Lehden kokonaislevikki oli siten 267 kpl (vuonna 1989 my|s 267) ilman irtonumeromyynti{. Lis{ksi 38 lehte{ l{hetettiin pohjoismaiden ulkopuolelle vaihto- ja vapaakappaleina. 16. T{htip{iv{t Kirkkonummella 19. t{htip{iv{t pidettiin 19.-21.10. Kirkkonummella. T{htip{iv{t aloitettiin 19.10. Vantaalla Tiedekeskus Heurekassa planetaarioesityksell{ "T{htien aikakausi". Antti J{nnes kertoi tiedekeskuksen planetaarion toiminnasta. Osanottajat siirtyiv{t samana iltana Kirkkonummelle Majvikin koulutuskeskukseen. T{htip{iv{t avasi Kirkkonummen kunnanvaltuuston varapuheenjohtaja Matti Nuotio. Kirkkonummen kunta avusti varsinkin p{ivist{ tiedottamisessa pannen mm. joka kotiin jaettuun tiedotuslehteens{ sivun tiedotteen p{ivist{ sek{ kustansi t{htip{ivien yhteydess{ 19.10. kuntalaisille j{rjestetyt Mets{hovin tutkimuslaitosten esittelyt. T{htip{ivi{ mainostettiin tavalliseen tapaan paikallisisten tiedotusv{lineiden ilmaispalstoilla. Maksullinen ilmoitus oli Kirkkonummen Sanomissa, kunta maksoi ilmoituksen toiston. Ensimm{ist{ kertaa kokeiltiin p{ivien mainostusta joka kotiin jaettavia ilmoituksia Masalan taajamassa. Mainostuksessa k{ytettiin my|s painettua t{htip{iv{julistetta. T{htip{ivill{ pidettiin seuraavat esitykset: - Dosentti Tapio Markkanen: Aurinkokunnan kokonaiskuva - Projektip{{llikk| Markus Hotakainen kertoi menneen kes{n auringonpimennyksest{ - Pekka Parviainen: Diakuvia ja musiikkia, aiheena valaisevat y|pilvet - Dosentti Raimo Keskinen: Kaaos Esitelm{t j{rjestettiin yhdess{ OK-opintokeskuksen kanssa. T{htip{ivien harrastusn{yttelyss{ oli esill{ mm. useita kaukoputkia ja jaostojen toimintaa esittelev{{ materiaalia. Edellisen kes{n auringonpimennyksest{ oli esill{ runsaasti valokuvia. P{ivill{ esiteltiin Ursan elektronista postilaatikkoa. Mukana oli useita tietokoneita t{htitieteen ohjelmineen. Stella Arcti -palkinnot jaettiin kolmannen kerran (ks. kohta 17). Ursan planetaario oli t{htip{ivill{ mukana nelj{tt{ kertaa ja siell{ j{rjestettiin 12 planetaarioesityst{, joista kaksi oli tarkoitettu harrastajille muiden ollessa normaaleja yleissivist{vi{ esityksi{. Esityksiss{ k{vi 291 henke{. T{htip{ivill{ j{rjestettiin lis{ksi seuraavat pienimuotoisemmat esitykset: - Leo Sulamaa kertoi Helsinkiin tekeill{ olevasta aurinkokunnan mallista - Aarre Kellom{ki kertoi hein{kuussa Brysseliss{ pidetyst{ muuttuvien t{htien havaitsijoiden kokouksesta - Fil.kand. Seppo Linnaluoto: Maailmankaikkeus koostuu t{hdist{ Jaostopalaverissa Aarre Kellom{ki alusti aiheesta Mitk{ ovat jaostojen teht{v{t? P{ivill{ j{rjestettiin my|s paneelikeskustelu aiheesta Millainen kaukoputki harrastajalle? Vastaamassa olivat Hannu M{{tt{nen, Jorma Lameranta, Aarre Kellom{ki ja Petteri Rajanen. P{ivien aikana k{ytiin Mets{hovin tutkimuskeskuksessa, jossa tutustuttiin Helsingin yliopiston t{htitorneihin, Teknillisen korkeakoulun radioteleskooppiin ja Geodeettisen laitoksen satelliittilaserasemaan. Ursa j{rjesti p{ivill{ my|s dia- ja videoesityksi{, myi perinteiseen tapaan julkaisemaansa kirjallisuutta yms. Ursan maailmankaikkeusn{yttely oli my|s mukana. Ensimm{ist{ kertaa kokeiltiin Ursan s{{nt|m{{r{isen syyskokouksen pit{mist{ t{htip{ivien yhteydess{. N{in kauempanakin Helsingist{ asuvat j{senet saattoivat osallistua kokoukseen. Osanottajille oli varattu sauna kumpanakin iltana. 20.10. j{rjestettiin illanvietto, jossa esiintyi mm. Cay Karlsson ja Sakari Lehtinen Cumulus-yhtyeest{. Osanottajat saattoivat y|py{ paitsi itse kurssikeskuksessa my|s l{hist|ll{ sijainneessa koulussa. T{htip{ivill{ oli noin 150 varsinaista osanottajaa. Yleis|{ k{vi noin 500 henke{, p{{asiassa Kirkkonummelta ja Espoosta. 17. Stella Arcti -palkinnot Ursan Stella Arcti -palkinnot jaettiin toisen kerran Kirkkonummen t{htip{ivill{ 21.10.1990. Vuosittain jaetaan kolme palkintoa seuraavissa sarjoissa: - vuoden havainto, - ansiokas havaintotoiminta, - ansiokas harrastustoiminta. Yksi palkinnoista annetaan nuorelle, korkeintaan pari vuotta toiminnassa mukana olleelle harrastajalle. Palkitut saivat kukin 500 mk lahjakortin Ursan tuotteiden ostamista varten. Vuoden merkitt{vimm{st{ havainnosta palkittiin Tuula Laukkanen h{nen 28.8.89 tekem{st{{n hyvin dokumentoidusta Kuun sateenkaaren havainnostaan. Ansiokkaasta havaintotoiminnasta palkittiin Martti Per{l{. H{n on vuodesta 1983 havainnut suunnitelmallisesti muuttuvia t{hti{. H{n tekee nyky{{n tuhansia havaintoja muuttuvista t{hdist{ vuodessa ollen uutterin havaitsijamme. Ansiokkaasta harrastustoiminnasta palkittiin Markus Hotakainen. H{n selvisi erinomaisesti eritt{in vaativasta auringonpimennysprojektista. H{nell{ on takanaan muutenkin ansiokas ura Ursan harrastustoiminnassa mm. t{htileirien organisoinnissa, kansanvalistuksen parissa, T{hdet ja Avaruus -lehden toimittamisessa, Ursan hallituksessa jne. 18. Tietokoneharrastus Vuonna 1989 aloitettua postilaatikkotoimintaa jatkettiin menestyksekk{{sti. Ursan toimiston Morse 386SX-tietokoneessa toimi boxi eli s{hk|inen postilaatikko, Mizar BBS, johon oli mahdollista ottaa yhteytt{ mikrotietokoneen tai muun p{{telaitteen sek{ modeemin v{lityksell{. Postilaatikko- j{rjestelm{n avulla v{litet{{n suomen- ja englanninkielisi{ t{htitieteen uutisia sek{ yhdistyksen tiedotuksia. Samalla se toimi harrastajien v{lisen{ keskustelufoorumina. J{rjestelm{n avulla v{litettiin my|s t{htitieteen ilmaisohjelmia ja muuta informaatiomateriaalia. Kuluneen vuoden aikana postilaatikon toimintaa laajennettiin huomattavasti edellisvuoden kokeilutoiminnan j{lkeen. Postilaatikkoa varten hankittiin oma puhelinlinja ja boxi liittyi kansainv{liseen postilaatikkoharrastajien tietoliikenneverkkon FidoNetiin. Verkon my|t{ saatiin s{hk|postiyhteys maailmanlaajuisiin suuriin tietoliikenneverkkoihin sek{ saatiin sit{ kautta uutta uutis- ja tiedotemateriaalia. Postilaatikon k{ytt{j{m{{r{ kasvoi vuoden aika noin 100 k{ytt{j{st{ 400:aan. Merkitt{v{ lis{ys saavuttettiin T{hdet ja Avaruus -lehdess{ ilmestyneen artikkelin j{lkeen. Postilaatikon yll{pidosta vastasivat p{{osin Veikko M{kel{ ja Leo Wikholm. Uutis- ja tiedoteaineiston toimittamisessa oli apuna muutamia muita henkil|it{. Vuoden puoliv{lin tienoilla tiedotustoimintaa laajennettiin perustamalla Suomen FidoNet-alueelle sek{ korkeakoulujen tietoliikenneverkkoon erityiset t{htitieteen harrastajien tiedotusalueet. N{m{ levisiv{t useisiin postilaatikkoj{rjes- telmiin ja tietokoneisiin eri puoliilla Suomea. Mizar BBS:n ohjelma- ja tiedostovalikoima kopioitiin my|s Opetusministeri|n alaisen FUNET-projektin yll{pit{m{{n funic-tiedostopalvelukoneeseen. T{htitieteen tietokoneharrastus esitt{ytyi laitep{ivill{ Tampereella 31.3. Laitep{iv{ korvasi aiemmin pidetyt mikrop{iv{t (tietokonep{iv{t), joita pidettiin vuosittain kuusi kertaa eri puolilla Suomea. 19. Laitep{iv{ Aikaisemmin pidetyt t{htitieteen harrastajien tietokonep{iv{t korvattiin monipuolisemmalla laitep{iv{ll{, miss{ on mukana my|s kaukoputket ja t{htivalokuvaus. Ensimm{inen laitep{iv{ pidettiin 31.3. Tampereen Teknillisell{ Korkeakoululla. P{iv{n j{rjest{jin{ olivat Ursa, Tampereen Ursa ja OK-opintokeskus. Ohjelma alkoi korkeakoulussa ty|skentelev{n Risto Kotalammen esitelm{ll{ "Kuvank{sittely ja kuva-analyysi", jonka j{lkeen tutustuttiin kuva-analyysin laboratorioon. Juhani Salmi esitelm|i Auringon valokuvaukesta ja Markus Hotakainen 22.7.1990 tapahtuvasta auringonpimennyksest{. N{yttelyss{ oli esill{ runsaasti kaukoputkia sek{ useita tietokoneita ohjelmineen. Esill{ oli mm. Ursan elektroninen postilaatikko. P{iv{n aikana k{ytiin keskustelu Ursan teknisten jaostojen teht{vist{ ja asetettiin ty|ryhm{ pohtimaan asiaa edelleen. Tietokonep{ivill{ perinteeksi muodostuneen lerpunheittokilpailun voitti Tauno Temonen Tampereen Ursasta. 20. Auringonpimennys Vuonna 1990 oli Ursan toiminnalle leimaa-antavana tekij{n{ hein{kuun 22. p{iv{n aamuna sattunut auringonpimennys, joka n{kyi t{ydellisen{ 170 kilometrin levyisell{ vy|hykkeell{ Helsinki-Joensuu-linjalla. Valitettavasti s{{ ei suosinut pimennyksen seuraamista ja t{ydellisen vaiheen aikana Aurinko oli n{kyviss{ vain parilla havaintopaikalla. 14.-19. toukokuuta Ursa j{rjesti yhteisty|ss{ tiedekeskus Heurekan kanssa pimennysviikon, joka pidettiin Heurekan tiloissa. Viikon aikana oli kaksi yleis|tilaisuutta, joista toisessa yleis|n esitt{miin, pimennyksiin liittyviin kysymyksiin vastasivat professori T.J. Kukkam{ki, dosentti Tapio Markkanen ja projektip{{llikk| Markus Hotakainen, ja toisessa professori Kukkam{ki kertoi Kultarannikolle vuonna 1947 suuntautuneesta pimennysretkikunnan matkasta ja esitti matkan aikana kuvatun filmin. Pimennysviikkoon liittyen Heurekassa oli my|s Ursan tiedotuspiste, jossa oli auringonpimennyksi{ esittelev{{ materiaalia sek{ kaukoputkia, joiden toimintaan yleis| sai tutustua. Heurekan tiedeteatteriin valmistui lis{ksi pimennyksist{ kertova esitys, joka oli ohjelmistossa pimennysviikon j{lkeenkin koko kes{n ajan pimennykseen saakka. Aktiiviharrastajien kannalta t{rkein tapahtuma itse pimennyk- sen ohella oli Cygnus -90 -kes{kokoontuminen, joka j{rjestet- tiin 20.-25. hein{kuuta Ilomantsissa l{hell{ parhaita havain- topaikkoja. Ensimm{ist{ kertaaa tapahtuma oli kansainv{linen ja osanottajia saapuikin yli 300 kaikkiaan 21 maasta. Cygnuksen j{rjestelyist{ vastasi Ursan 20-henkinen Cygnus-team. Tapah- tuman aikana esiteltiin Ursan ja sen jaostojen toimintaa esitel- min ja n{yttelyosastoin, ja paikalla oli my|s Ursan kouluplane- taario kalustoineen. My|s useat ulkomaalaiset osanottajat ker- toivat harrastustoiminnastaan omissa maissaan. Ep{viralliseen ohjelmaan kuului keskusteluja, kilpailuja ja kansainv{linen jalkapalloturnaus. Ursa valmisteli yhdess{ Biologisten aineiden opettajien liiton ja yliopiston tutkijoiden kanssa havaintosarjan, jonka tarkoituksena oli seurata luonnon ja el{inten k{ytt{ytymist{ pimennyksen aikana. Saatujen havaintojen mukaan lukuisat el{in- ja kasvilajit reagoivat pimennykseen, paikoin hyvinkin selv{s- ti. Ursa valmisteli yhdess{ Matemaattisten aineiden opettajien liiton kanssa Solrad-kokeen, joka tarkoituksena oli m{{ritt{{ Auringon s{de mahdollisimman yksinkertaisin v{linein tehtyjen pimennyshavaintojen avulla. Pilvisen s{{n vuoksi koe j{i kuitenkin toteuttamatta. Ursa antoi asiantuntija-apua Finnairille pimennyslentojen j{rjest{misess{ sek{ tiedotti niist{. Ursa sai kolmeen koneeseen ikkunapaikan k{ytt||ns{. Pimennys n{kyi hyvin koneista. Auringonpimennykseen liittyen Ursa julkaisi jo vuoden 1989 lopulla Auringonpimennykset-kirjan, T{hdet 1990 -vuosikirjan pimennysliitteen, josta otettiin eripainos sek{ yhteisty|ss{ Maanmittaushallituksen kanssa Pimennyskartan. Ursasta oli saatavissa my|s mille tahansa paikkakunnalle yksityiskohtaiset pimennystiedot, jotka kiinnostivat erityisesti tiedotusv{linei- t{. Ursa teetti toimihenkil|it{{n varten sek{ myyntiin pimennyslippalakkeja. Lis{ksi Ursa v{litti pimennyssuodattimia ja -postikortteja. T{rke{ osa auringonpimennysprojektia oli tiedotustoiminta kotimaahan ja ulkomaille. Kes{kuussa julkaistiin viimeinen pimennyst{ edelt{nyt tiedote, josta laadittiin sek{ suomen- ett{ englanninkielinen versio. Viimeinen suomenkielinen pimen- nystiedote, joka k{sitteli pimennystuloksia, julkaistiin joulukuussa. Auringonpimennykseen liittyv{ materiaali, kuvat ja havaintotulokset koottiin T{hdet ja Avaruus -lehden pimen- nyserikoisnumeroon, jonka ilmestymisen yhteydess{ j{rjestettiin 10. joulukuuta Helsingin yliopiston p{{rakennuksessa aiheeseen liittyv{ tiedotustilaisuus. Tiedotusv{lineet olivat paikalla runsaslukuisina ja aihetta k{siteltiin sek{ radiossa, televisi- ossa ett{ sanomalehdiss{. Ulkomaille tuloksista tiedotettiin T{hdet ja Avaruus -lehden pimennyserikoisnumeron v{lityksell{. Se sis{lsi kolmen sivun englanninkielisen tiivistelm{n aiheeseen liittyvist{ artikkeleista. Ursa tuotti pimennyksest{ diasarjan, jossa oli viisi kuvaa ja suomen- sek{ englanninkielinen selostus. Ursa otti v{litt{{kseen Kajaanin Planeetta ry:n tuottaman videon. Kajaanilaisten retkikunta oli Pielisen Paalasmaalla, joka oli Suomessa ainoa paikka, jossa pimennyksen t{ydellinen vaihe n{kyi kokonaisuudessaan. T{htip{ivill{ lokakuussa oli pimennystapahtumista kertonut esitelm{ sek{ pimennysn{yttely (ks. kohta 16). Joulukuun esitelm{tilaisuudessa kerrottiin, vaikuttiko pimennys painovoimaan (ks. kohta 6). Joulukuussa j{rjestettiin my|s lehdist|tilaisuus tiedotusv{lineille (ks. kohta 28). 21. Kansainv{linen yhteisty| 22.7.1990 Suomessa t{ydellisen{ n{kynyt auringonpimennys lis{si suuresti Ursan kansainv{lisi{ yhteyksi{ koko maailman harrastajapiirien mielenkiinnon suuntautuessa Suomeen. Markus Hotakainen edusti Ursaa Brysseliss{ 26.-27.4. pidetyss{ kokouksessa, jonka aiheena oli eurooppalaisen t{htiharrastusyh- teisty|n kehitt{minen. Kokoukseen osallistui edustajia useasta Euroopan maasta ja yksi k{sitelt{vist{ aiheista oli eurooppalai- sen alan yhteysverkoston luominen. Pentti Ramberg edusti Ursaa Svensk Amat|r Astronomisk F|reningin kokouksessa Tukholmassa 26.-27.5. Kokouksen ohjelmassa oli mm. yhteisty| Ursan kanssa, lis{ksi keskusteltiin auringonpimennysretkest{ Suomeen. Ranskassa Strasbourgissa pidettiin 10.-12. kes{kuuta kansainv{linen kokous, jonka aiheena olivat tieteen ja tekniikan museot, tietoverkot ja koulutus. Yhten{ teemana oli alan eurooppalainen yhteisty|. Markus Hotakainen osallistui kokoukseen kutsuttuna puhujana aiheenaan Brysselin kokouksessa k{sitellyt asiat. Pekka Parviainen ja Marko Pekkola oli kutsuttu esitelm|im{{n Washingtonissa 11.-13.7.1990 pidetyss{ kokouksessa "Light and Color in the Open Air". He kertoivat kokouksessa mm. Ursan valoilmi|jaostojen toiminnasta. Ursan kirjastolla on vaihtosuhteet 14 maahan, joista monesta tulee julkaisuja usealta l{hett{j{lt{. Lis{ksi Ursa on useiden ulkomaisten yhdistysten j{sen (katso kohta 27). Useimmilla havaintojaostoilla on lis{ksi suhteita ulkomaisiin alan j{rjes- t|ihin ja yksityisiin harrastajiin ja tutkijoihin. Edellisen{ vuonna Eestin t{htiharrastajien Vega-seuralle j{senker{yksell{ hankittu tietokone luovutettiin tammikuussa seuran edustajille. Kansainv{liseen Cygnus-tapahtumaan Ilomantsiin kutsuttiin kaksi Vegan edustajaa. Ursa kutsui yhden vegalaisen t{htip{iville Kirkkonummella. Ursan toiminnanjohtaja sek{ Kajaanin Planeetta ry:n puheenjohtaja kertoivat Vegan kutsumana joulukuussa Tallinnassa pidetyss{ kokouksessa auringonpimennystapahtumista Suomessa. 22. Ursan planetaario Ursan planetaario on kevytrakenteinen ja helposti siirret- t{v{. Sen kupoliin, joka pysyy pystyss{ paineilmalla, mahtuu kerralla koululuokallinen v{ke{. Esityksiss{ k{ytet{{n Goto E-5 t{htiprojektorin lis{ksi tavallista diaprojektoria ja l{hes koko kupolin alalle kuvan heijastavaa hemisf{{riprojek- toria. Lis{ksi Ursalla on varalla GOTO EX-5 t{htiprojektori. Kupoleita on ollut k{yt|ss{ kaksi; toisen halkaisija on 6 met- ri{ ja toisen 4,5 metri{. Kiinte{n{ esityspaikkana oli tammi-maaliskuussa Helsingin Kaupungin Kulttuuriasiainkeskukselta Annantalosta saatu huone. Suurempaa kupolia k{ytettiin kiert{v{ss{ toiminnassa. Planetaarion laitteet sek{ opetusv{lineet mahtuvat hyvin Ursan pakettiautoon. Hein{kuussa Sakari Lehtinen osallistui Borl{ngess{, Ruotsissa pidettyyn International Planetarium Societyn kokoukseen. Sakari Lehtinen ja Pentti Tuovinen osallistuivat 26.-28.10 Nordic Planetarium Associationin kokoukseen G|teborgissa. P{{osa esityksist{ pidettiin Helsingin ja ymp{rist|kuntien koululaisille ja p{iv{kotien lapsille. My|s yliopiston t{hti- tieteen peruskurssi tutustui planetaarion avulla t{htitai- vaaseen. Vuoden alussa pidettiin Annantalolla yleis|n{yt|ksi{. Planetaario oli mukana my|s omilla t{htip{ivill{, jotka pidettiin Kirkkonummella Majvikin kurssikeskuksessa. Ursan planetaario otti osaa Helsingiss{ j{rjestetyille Aikuiskoulutusmessuille 12.-14.10. Vuoden aikana n{yt|ksiss{ k{vi 6745 katsojaa, joista koulu- laisia oli 5510. Planetaario-oppitunteja ja yleis|n{yt|ksi{ on tarvittaessa pidetty my|s ruotsin- tai englanninkielisin{. Planetaarion t|ist{ ja n{yt|ksist{ p{{vastuun on kantanut Sakari Lehtinen. Vuoden lopulla alkoi Matti Salo osallistua planetaarion t|ihin. Ursan planetaario aloitti toimintansa vuonna 1984. Plane- taarioasioissa on tehty tiiviisti yhteisty|t{ Tiedekeskus Heurekan ja Tampereen planetaarion kanssa. Syyskaudella aloitettiin Ursan ja Tiedekeskus Heurekan yhteinen planetaariokerho. Kerhossa mm. tutustuttiin Heurekan planetaarioon ja muuhun toimintaan. Kerho kokoontui viisi kertaa. 23. Ursan pienoistiedekeskus Yhdess{ planetaarion kanssa muodostaa Ursassa suunniteltu kuljetettava opetusv{lineist|, "maailmankaikkeuslaboratorio", pienoistiedekeskuksen. Siihen kuuluu mm. Maa-Kuu-Aurinko- mallisarja ohjemonisteineen, kuvalevy- ja videolaitteistot t{htitieteellisine ohjelmineen, t{htitieteen opetusohjelmia tietokoneelle ja pienoisn{yttelytaulut. Yleis| p{{see tutustumaan pienoistiedekeskuksen v{lineist||n Ursan j{rjest{mien kurssien ja teemap{ivien yhteydess{. Muul- loin ne on tarkoitettu k{ytett{v{ksi kouluille tarjottavan planetaario-opetuksen yhteydess{. 24. T{htitieteen kouluopetus Ursan planetaario- ja pienoistiedekeskushankkeet koettavat ennen kaikkea edist{{ maailmankaikkeudellisten asioiden koulu- opetusta ja aikuiskasvatusta. Ursan tavoitteena on, ett{ maamme koululaiset saavat selke{n yleisk{sityksen maailmankaik- keudesta ja maapallon asemasta siin{. Oman opetuksen lis{ksi t{htitieteen kouluopetusta tuetaan kehitt{m{ll{ kouluille sopivaa oppimateriaalia. Vuoden alussa valmistui Markku Poutasen tekem{ opetusohjelma "Kuun liike ja pimennykset". Ursa antoi lausuntonsa Matemaattis-luonnontieteellisen perussivistyksen komitean loppumietinn|st{. Ursa kiinnitti lausunnossaan huomiota mm. oman alansa riitt{m{tt|m{{n opettajakoulutukseen, oppimateriaalin tuottamiseen ja oppimenetelmiin. Ursa ehdotti my|s, mihin oppiaineisiin t{htitiede eli maailmankaikkeustieto pit{isi sijoittaa ja mik{ on sen sis{lt|. 25. Nuorisotoiminta Ursan j{senist| on varsin nuorta. J{senist{ 41 % on alle 29-vuotiaita. Ursan eri toimintoihin aktiivisesti osallistu- vista viel{ huomattavasti suurempi osa on nuoria. Koska t{htitiedett{ ei juuri opeteta kouluissa ja muissa oppilaitoksissa, ovat nuorten ja varttuneempien l{ht|kohdat varsin samanlaiset, eik{ Ursassa ole katsottu tarkoituksenmu- kaiseksi kovin suuressa m{{rin suunnata toimintaa pelk{st{{n nuorille. Alle 16-vuotiaille tarkoitettu t{htikerho oli jaettu juniorien ja seniorien ryhm{{n. Juniorien vet{jin{ toimivat Harri Rantala ja Jaakko Manninen. Seniorien vet{j{n{ toimi Jouko Markkanen ja Tomi Kaleva. Kumpikin ryhm{ kokoontui joka toinen viikko. Kerhot kokoontuivat kev{tkaudella 8 kertaa ja syyskaudella 6 kertaa. Kerhoilloissa mm. katsottiin t{htitaivaan kohteista diakuvia ja elokuvia. Kummassakin ryhm{ss{ oli noin 15 j{sent{. 5.-19.3. pidettiin kolmen illan mittainen t{htikurssi Nuorten Luontotalo Kivitaskussa. Kurssin virallinen j{rjest{j{ oli Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus. Ursan piiriss{ oli my|s monimuotoista v{hemm{n tiukasti organisoitua nuorisotoimintaa, jonka puitteissa mm. tehtiin havaintoretki{ ja toimitettiin ep{virallista AIB-lehte{ (Alcor Inside Bulletin). 26. Kotimainen yhteisty| Ursa on monella tavalla yhteisty|ss{ maamme t{htiyhdistys- ten kanssa. T{htiyhdistyksi{ tai -kerhoja oli maassamme 1990 lopussa 35 kpl. Toimintavuonna perustettiin Vilppulaan Zenit-yhdistys. Ursa muisti Hyvink{{ll{ toimivaa Polaris ry:t{, joka t{ytti 20 vuotta. Ursan toimistoon kootaan t{htiyhdistyksist{ j{senlehdet, lehtileikkeet, j{senkirjeet, toimintakertomukset yms. Tiedot t{htiyhdistysten yhteyshenkil|ist{ ja toimintamuodoista on koottu Ursan tietokoneessa yll{pidett{v{{n yhdistysluetteloon, joka l{hetet{{n vuosittain tai pyydett{ess{ t{htiyhdistyksille. Jokaisessa T{hdet ja Avaruus -lehdess{ on kaikkien maamme t{htiyhdistysten yhteystiedot ja lis{ksi ne ovat Ursan esitteiss{ sek{ T{htitaivaan maailmat -kirjasessa. Ursa l{hett{{ t{htiyhdistyksille ilmaiseksi uutuuskirjansa, lehdist|tiedotteens{ ja Ursa Minor -lehdet. Lis{ksi T{hdet ja Avaruus l{hetet{{n yhdistyksille, kunhan ne vastavuoroisesti l{hett{v{t Ursalle oman materiaalinsa. Ohcejoga Ursa Utsjoelta sek{ Lahden Ursa tilasivat T{hdet ja Avaruus -lehden j{senilleen ja samaa mahdollisuutta tarjottiin kaikille muil- lekin t{htiyhdistyksille. Laitep{iv{ j{rjestettiin yhteisty|ss{ Tampereen Ursan kanssa (ks. kohta 19). Yhdess{ Keski-Uudenmaan Altair -yhdistyksen kanssa j{rjestettiin 16.-18.10. viikonlopputapahtuma yhdistysten j{senille. Ursan kolme edustajaa pitiv{t luennot Utsjoen kaamos- ja revontulip{ivill{ 19.-21.1. Ursalla on ollut kiinte{t suhteet tiedekeskus Heurekan kanssa koko hankkeen ajan. Perusn{yttelyss{ on esill{ Ursan piiriss{ laadittu t{htitieteellinen Einstein-tietokanta. Tieteellisten seurojen esittelyss{ Ursa on keskeisesti mukana. Ursalla on tiiviit suhteet tiedekeskuksen Verne-teatterin (planetaarion) kanssa sek{ laitteiden ett{ ohjelmien kehitys- ty|ss{. Yhdess{ Heurekan kanssa aloitti syyskauden alussa toimintansa planetaariokerho, joka kokoontui Heurekassa 1-2 kertaa kuussa. Kerhossa mm. tutustuttiin Verne-teatterin planetaario-ohjelmiin, laitteisiin ja alettiin suunnittella omia ohjelmia. 14.-19. toukokuuta Ursa j{rjesti Heurekassa pimennysviikon, johon sis{ltyi kaksi yleis|tilaisuutta (katso kohta 6). Varhain aamulla 22.7. Heureka j{rjesti Tikkurilasta Kaivopuistoon suuntautuneen retken pimennyksen havaitsemiseksi. Ursa osallistui retken j{rjestelyihin. Ursa j{rjesti joulukuussa esitelm{tilaisuuden tiedekeskuksessa (katso kohta 6). Ursa toimitti tiedekeskuksen kauppaan myyt{v{ksi mm. planisf{{rej{ ja julisteita. 27. J{senyydet Ursa on j{senen{ Tieteellisten seurain valtuuskunnassa, joka on seurojen yhteistoimintaelin. Valtuuskunnalla mm. on Helsingiss{ Tiedekirjakauppa, jossa myyd{{n j{senseurojen julkaisemia kirjoja. Ursa antoi l{hes kaikki kirjansa, dia- sarjansa ja julisteensa sek{ uusimmat lehtiens{ irtonumerot myyntiin kirjakauppaan. Ursan j{senet saavat ostaa niit{ Tiedekirjakaupasta j{senhintaan. Ursa on Opintotoiminnan Keskusliiton j{sen. Liiton j{se- nyyden perusteella Ursa saa valtionapua esitelm{- ja kurssi- toimintaansa. Ursa on j{senen{ my|s Suomen Kustannusyhdis- tyksess{, joka on kirjankustantajien yhteisj{rjest|. J{senyy- den perusteella Ursa mm. p{{see mukaan "Vuoden kirjat" -myyn- tiluetteloon. Yhdistysten yleiskokouksissa Ursaa on edustanut toiminnanjohtaja. Ursa on my|s t{htitieteen harrastajien kansainv{lisen liiton The International Union of the Amateur Astronomers j{sen. Liiton toiminnan elvytt{mist{ suunniteltiin vuoden aikana. Ursa on j{senen{ seuraavissa ulkomaisissa yhdistyksiss{: - Association of Lunar and Planetary Observers (USA) - Astronomical Society of the Pacific (USA) - Astronomisk Selskab (Tanska) - British Astronomical Association - British Interplanetary Society - Royal Astronomical Society of Canada - Schweizerische Astronomische Gesellschaft - Soci'te Astro- nomique de Suisse - Svenska Astronomiska S{llskapet - Association for Astronomy Education J{senyyden perusteella saadaan yleens{ yhdistyksen julkaisema lehti. 28. Tiedotus ja markkinointi Ursan lehdist|tiedotteita ilmestyi toimintavuonna Heikki Ojan toimittamana kuusi kertaa. Niiss{ oli yleens{ 2-3 T{hdet ja Avaruus -lehden artikkelien pohjalta laadittua uutista. Kahdessa tiedotteessa oli mukana t{htikartta. Uutisten julkaisemista seurattiin Sanomalehtien ilmoitustoimiston SITA:n lehtileikeseurannan avulla. P{{kaupungin lehdille ja paikallisradioille tiedotettiin s{{nn|llisesti Ursan esitelm{tilaisuuksista sek{ t{hti- ja aurinkon{yt|ksist{. Ursan j{senille tiedotettiin toiminnasta T{hdet ja Avaruus sek{ Ursa Minor -lehtien palstoilla. Ursan markkinointiryhm{{n kuuluivat Ursan julkaisup{{llikk| Heikki Oja, julkaisusihteeri Arja Latvala, varainhoitaja Pentti Ramberg ja toiminnanjohtaja Seppo Linnaluoto. Ryhm{ suunnitteli Ursan kirjojen ja muiden myyntituotteiden markkinointia, j{senhankintaa yms. Syksyll{ tuotettiin uusi esite "Uutta t{htitieteest{", jota painettiin 30.000 kpl. Esitteit{ jaettiin mm. kouluille, opettajille, kirjastoille sek{ l{hialojen yhdistysten j{senille. Esitteess{ oli tarjous, jonka mukaan 200 mk tilausta kohti sai ilmaisen kirjan seuraavasta valikoimasta: Suomi avaruudesta, Komeetat, T{htitaivaan arvoituksia sek{ Viimeiset ja ensimm{iset (sf-sarja nro 6). Merkitt{vin lehtimainos oli Tiede 2000 - lehdess{. Ursan kirjat olivat mukana Turussa j{rjestetyill{ kirjamessuilla 20.-23.9. Tieteellisten seurain valtuuskunnan osastolla. Ursan uutuuskirja Aurinkokuntamme otettiin "Kirjamaailma"-kirjakerhon tarjouskirjaksi. Vuoden lopulla vanhempia Ursan kirjoja tarjottiin antikvaarisille kirjakaupoille. T{ll{ toimenpiteell{ saatiinkin kirjavarastoa merkitt{v{sti pienennetty{. Ursan kirjojen arvostelukappaleita l{hetettiin pyynn|st{ tiedotusv{lineille. Ursa teki markkinointiyhteisty|sopimukset Aikakone-lehden uuden julkaisijan kanssa sek{ science fiction-lehti Portin kanssa. Erityisen suuria haasteita asetti toimintavuonna auringonpimennyksest{ tiedottaminen. Pimennystiedottaminen huipentui 10.12. pidettyyn tiedotustilaisuuteen, jossa kerrottiin mm. pimennystutkimusten tuloksista. 29. Avustukset ja lahjoitukset Toimintavuoden aikana Ursa sai varsin tyydytt{v{sti avustuksia yhteiskunnalta ja yksityisilt{ s{{ti|ilt{. Suomen Kulttuurirahaston Ursalle vuonna 1989 my|nt{m{ 250.000 mk toteutusstipendi mahdollisti auringonpimennystapah- tumien tehokkaat j{rjestelyt. Avustus k{ytettiin loppuun toimintavuonna. Suomen Akatemialta Ursa sai 40.000 mk avustuksen T{hdet ja Avaruus -lehden julkaisemista varten (vuonna 1989 30.000 mk). Helsingin kaupungin kulttuurilautakunta my|nsi Ursalle yleis- avustuksen, jonka suuruus oli 42.000 mk (1989 40.000 mk). Kaupungin nuorisolautakunta my|nsi Ursalle yleisavustusta 7500 mk (1989 6500 mk). Opetusministeri| my|nsi Ursalle nuoriso- toimintaan 24.000 mk (1989 22.000 mk). Ursan j{senet avustivat yhdistyst{ vanhaan tapaan 10.638 mk "ylim{{r{isill{ j{senmaksuilla" (vuonna 1989 14.608 mk). Ursa esitt{{ avustuksista ja lahjoituksista parhaat kiitok- sensa. 30. Muuta toimintaa Hein{kuussa valmistuivat Helsingin kaupunkiin suunnitellun miljardisosaan pienennetyn aurinkokunnan mallin ensimm{iset osat. 1,4 m kokoinen Aurinko sijoitettiin s{hk|tolpan p{{h{n Pajam{en Patterinm{ell{. Maan ja Kuun mallit sijoitettiin siit{ 150 m p{{h{n. Muiden planeettojen paikat on valittu, mutta itse malleja ei viel{ p{{sty valmistamaan. Kaukaisin planeetta Pluto tulee L{nsiv{yl{n varteen 6 km p{{h{n Auringon mallista. Ursa antoi pyydetyn lausunnon Opetusministeri|lle "Optisen t{htitieteen ty|ryhm{n muistiosta", jossa ehdotettiin valtakunnallisen t{htitieteen tutkimuslaitoksen perustamista Tuorlaan Turun yliopiston yhteyteen. Ursa kannatti lausunnossaan tutkimuslaitoksen perustamista ehdotetulla tavalla, mutta korosti mm., ett{ my|s Helsingin ja Oulun yliopiston t{htitieteen tutkimuksen resurssit on turvattava.