Harri Salminen FUNET Korkeakoulujen ATK-uutiset 3/90 Uutispalvelu

Uutispalvelun toteutus

T{ss{ artikkelissa esittelen FUNETissa tarjottavaa palvelua, jota toisinaan my|s nimill{ news, RNEWS, netnews, Usenet news, elektroniset uutiset, S{hk|ilmo jne. kutsutaan. Selke{mm{n nimen puuttuessa nimitet{{n sit{ t{ss{ uutispalveluksi.

Uutispalvelu tarjoaa avoimen maailmanlaajuisen tiedotus- ja keskustelukanavan k{ytt{jilleen. Uutispalvelu perustuu RFC1036 ja RFC822 standardien mukaisiin viesteihin, joissa on varsinaisen vapaamuotoisen viestin lis{ksi ainakin seuraavat attribuutit:

From
l{hett{j{n s|hk|postiosoite ja nimi
Date
p{iv{ys
Subject
otsikko
Message-ID
globaalisti yksik{sitteinen tunniste
Path
kulkureitti
Newsgroups
uutisryhm{t
N{iden lis{ksi on standardoitu valinnaiset attribuutit:
Reply-To
vastausosoitteelle
Followup-To
kommenttien ohjaukseen
Expires
viestin vanhenemisajalle
Sender
todelliselle l{hett{j{lle
References
viitteille edellisiin viesteihin
Keywords
avainsanoille
Summary
lyhyelle yhteenvedolle
Organization
organisaatiolle
Approved
toimitettujen viestien hyv{ksyj{lle
Lines
rivien m{{r{lle
Xref
paikallisille viitteille
Control
ohjauskomennoille ja
Distribution
jakelualueelle
N{iden lis{ksi voi viestiin lis{t{ haluamiaan attribuutteja, joilla voi olla merkityst{ lukijalle tai jollekin viestej{ k{sittelev{lle erikoisohjelmistolle. Paras esimerkki lis{attribuuteista lienee kaupallisen clarinet jakelun monet automaattista luokittelua helpottavat attribuutit.

Verkkoon l{hetetyt standardinmukaiset viestit jaetaan automaattisesti kaikkiin kyseiseen jakeluun kuuluviin uutispalvelukoneisiin. Jakeluverkostossa saattaa olla useita vaihtoehtoisia reittej{ viestien nopean ja luotettavan jakelun varmistamiseksi. Suomessa uutisten t{rkeimm{t jakelukoneet, FUNETin news.funet.fi ja FUUGin fuug.fi, on kytketty toisiinsa nic.funet.fi:n kautta, mink{ lis{ksi niist{ on yhteys kahteen eri koneeseen Ruotsissa. Ruotsalaisista koneista on edelleen varareitti Yhdysvaltoihin normaalin Amsterdamin kautta kulkevan uutisyhteyden varmistamiseksi. Ensimm{iseksi koneeseen ehtinyt viestin kopio otetaan vastaan ja mahdollisesti my|hemmin toista kautta tarjottavat kopiot hyl{t{{n historiatietokantaan tallennetun viestin tunnisteen avulla.

Organisaatiossa on tyypillisesti ainoastaan yksi tai muutamia koneita, joissa on yksi kopio kustakin viestist{ riippumatta lukijoiden m{{r{st{. Viestej{ s{ilytet{{n paikallisen t{rkeysasteen ja levytilan mukaisesti muutamia viikkoja tai kuukausia, vaikka joitakin voidaan arkistoida l{hes ikuisestikin. Viestien lukemista varten on kehitetty monia erilaisia k{ytt|liittymi{ varsinkin UNIXille, mutta VMS, VM/SP CMS, TOPS-20, Symbolics, Macintosh ja MS-DOS k{ytt|j{rjestelmi{k{{n ei ole unohdettu /Spafford90/. Viestit luetaan joko suoraan paikallisen uutispalvelijan hakemistoista tai sitten erityisesti uutisten siirtoon kehitetyll{ NNTP:ll{ (News to News Transfer Protocol) TCP/IP-verkon ylitse.

Uutispalvelijaan ei tarvitse rekister|id{ yksitt{isi{ k{ytt{ji{ tai heid{n lukemiaan viestej{, kuten monissa tietokonekokousj{rjestelmiss{ on tapana, vaan k{ytt{j{n valitsemat ryhm{t ja lukemat viestit pidet{{n muistissa k{ytt{j{n omassa hakemistossa olevassa tiedostossa. K{ytt{j{t voivat siis vapaasti omassa rauhassaan lukea tai j{tt{{ lukematta haluamiaan viestej{ haluamallaan k{ytt|liittym{ll{. Edes yll{pidon ei tarvitse tiet{{ mit{ k{ytt{j{t lukevat. Heid{n tarvitsee vain huolehtia uutispalveluohjelmiston toiminnasta ja yhteyksist{ viereisiin uutispalvelijoihin, mik{ on hyvin merkitt{v{ etu verrattuna postituslistoihin.

Uutispalvelun soveltuvuusalue ja muita vaihtoehtoja

Uutispalvelu soveltuu parhaiten laajaa julkista levityst{ tarvitseville viesteille, joiden lukijakunta on laaja ja nopeasti muuttuva. Se soveltuu huonommin pienehk|n hajallaan olevan ryhm{n kommunikaatiov{lineeksi erityisesti silloin, kun osalla ryhm{n j{senist{ ei ole mahdollisuutta lukea yhteist{ uutisjakelua. Samoin suljetun ryhm{n sis{iseen keskusteluun j{rjestelm{ ei avoimuutensa vuoksi yleens{ sovi, vaikka jotkin toteutukset paikallisia suljettuja ryhmi{ tukevatkin.

Parhaiten tietyt henkil|t tavoittava vaihtoehto on yleens{ s{hk|inen postituslista, johon voidaan liitt{{ kaikki ryhm{n j{senet, joilla on s{hk|postiosoite. Mahdollista on my|s erikoisj{rjestelyin jakaa viestit faxin tai vain tavallisen postin kautta tavoitettaville henkil|ille, mutta siit{ aiheutuu lis{kuluja, eik{ vastausta saada automaattisesti samaa tiet{ takaisin verkkoon. Useimmat listat yksinkertaisesti jakavat sen osoitteeseen l{hetetyn viestin kaikkiin listalla oleviin osoitteisiin automaattisesti, joten liitymispyynt|j{ ei listan osoitteeseen pid{ l{hett{{.

Liittymispyynn|t l{hetet{{n joko listan yll{pit{j{lle, joka on usein tavoitettavissa lis{{m{ll{ -request listan nimeen, tai listoja hoitavalle automaatille kuten LISTSERV@FINHUTC.HUT.FI yksinkertaisina komentoina . Postituslistan voi perustaa l{hes jokaisella postitusohjelmistolla ja monella eri tavalla, mutta tarvittaessa hyvin laajaa listaa kannattaa harkita EARNin automatisoidun LISTSERVer verkon k{ytt|{, joka osaa hoitaa automaattisesti liittymispyynn|t ja optimoi viestien jakelun EARN verkossa. Kaikki postituslistat tarvitsevat kuitenkin aina yll{pit{j{n, jonka pit{{ tulkita tilaajien postitusj{rjestelmien l{hett{mist{ moninaisista virheilmoituksista onko tilaaja l{htenyt lopullisesti, onko h{nen postilaatikkonsa vain tilap{isesti t{yttynyt tai onko jokin yhteys matkan varrella v{liaikaisesti mennyt ep{kuntoon aiheuttaen pahimmassa tapauksessa valtavasti turhia viestej{ listallekin. Ongelmat korostuvat erityisesti suurissa julkisissa maailmanlaajuisissa listoissa, joita korvaamaan uutispalvelu juuri on kehitetty. Pienimuotoiset listat ovat kuitenkin suhteellisen yksinkertaisia yll{pidett{vi{ vaikka kotikoneessa. Lis{tietoja listojen perustamisesta voi kysy{ paikalliselta postimestarilta tai osoitteesta POSTMAST@FINHUTC.HUT.FI. Luettelo Internetin postituslistoista. mailinglists.src

Hajautetun tietokonekokousj{rjestelm{n muodostavan uutispalveluverkon lis{ksi muutamissa organisaatioissa on keskitettyj{ tietokonekokousj{rjestelmi{, joissa s{hk|posti ja erilaiset kokoukset on integroitu yhteiseen tietokantaan ja useimmiten yhteisen k{ytt|liittym{n taakse. Kaikkien k{ytt{jien on otettava yhteys kokousj{rjestelm{n keskuskoneeseen, jonka k{ytt|liittym{kin saattaa poiketa huomattavasti kotoisesta. Useimmiten sama kommunikaatiotarve pystyt{{n hoitamaan uutispalvelulla tai postituslistoilla k{ytt{j{n tarvitsematta luopua kotoisasta k{ytt|ymp{rist|st{{n ja ty|kaluistaan. FUNETin piiriss{ suosituin kaupallinen kokousj{rjestelm{ohjelmisto on PortaCOM, mutta muitakin ohjelmistoja ja kokouspalvelun tarjoajia l|ytyy /Palovuori88/. PortaCOM j{rjestelm{t soveltuvat parhaiten paikalliseen keskusteluun tietyn keskuskoneen k{ytt{jien kesken ja huonommin laajempaan hajautettuun verkkoymp{rist||n. Uusi UNIX ymp{rist||n kehitelty SuperCOM yritt{{ kuitenkin hieman helpottaa hajautusta tukemalla paikallisessa Unix- tai MS-DOS koneessa ajettavia k{ytt|liittymi{ tietokannan edelleen ollessa keskitetty /Palme90/.

Silloin, kun yksi ryhm{kommunikaatiopalvelu ei tunnu kelpaavan kaikille, niin niit{ voidaan yhdysk{yt{vill{ yhdist{{ toisiinsa. FUNETissa on tarvittaessa yhdistetty erilaisia postituslistoja ja PortaCOM kokouksia sfnet uutisryhmiin /Salminen90/. Yhdysk{yt{vi{ kehitell{{n edelleen, mutta aina joskus viestin muuntaminen saattaa hieman ep{onnistua. Eri j{rjestelmiss{ on attribuutteja, joilla ei ole vastinetta toisissa, merkkivalikoimat tai standardin tulkinnat eiv{t ole yhteensopivia, viestien maksimikoot vaihtelevat, monimutkaisen j{rjestelm{n jokin osa pett{{ ennakoimattomasti jne. Silti l{hes kaikki normaalin kokoiset viestit siirtyv{t, jossain muodossa, j{rjestelm{st{ toiseen nykyisill{kin yhdysk{yt{vill{. Maailman eri verkoissa on k{yt|ss{ on hyvin monia erilaisia tapoja ryhm{kommunikaatioon eik{ kehitteill{ olevista OSI ja CCITT standardeista viel{ l{hivuosina olle niiden kaikkien korvaajaksi. Kattavan kuvan maailman eri tietokoneverkoista ja kokousj{rjestelmist{ saa esimerkiksi teoksesta "The Matrix: Computer Networks and Conferencing Systems Worldwide" .

Ryhmien organisaatio ja jakelu

Uutispalvelussa kaikki viestit luokitellaan yhteen tai useampaan ennalta perustettuun ryhm{{n, joiden nimet muodostavat puumaisen hierarkian aihepiirin valinnan helpottamiseksi. Kullakin ryhm{ll{ on oletusjakelualueensa, johon kuuluvat yleens{ kaikki ryhm{n tilanneet organisaatiot. Kymmeniss{ eri jakeluissa on saatavilla yhteens{ toistatuhatta eri ryhm{{. Tarvittaessa voidaan vaikka maailmanlaajuiseen laajuiseen ryhm{{n l{hetetty viesti rajoittaa vaikka vain eurooppalaiseen (eunet), pohjoismaiseen (nordunet) tai kotimaiseen (sfnet) jakeluun. Organisaatiot tilaavat useimmiten kaikki julkisiin jakeluihin kuuluvat ryhm{t, koska tarpeettomia ryhmi{ on hankala karsia. Joihinkin pieniin organisaatioihin tosin saatetaan kustannusten s{{st{miseksi toimittaa vain muutamia jakeluja tai ryhmi{ tilaajan toivomuksesta. Kullakin jakelulla on oma yll{pitopolitiikkansa, joka vaihtelee hajautetusta anarkiasta, keskitettyyn koordintointiin. Seuraavassa esitell{{n yleisimpi{ Suomessa saatavilla olevia jakeluita ja niiden sis{lt|{.

sfnet

Kotimainen FUNETin ja FUUGin yhteinen sfnet jakelu toimitetaan lis{kustannuksitta kaikille sit{ haluaville j{senorganisaatioille. Se on uudellenj{rjestetty vuoden 1990 alussa pyrkimyksen{ luoda hierarkiaa ja uusia ryhmi{ tarpeen mukaisesti. FUNETin kannalta erityisen merkitt{vi{ ryhmi{ ovat sfnet.tiede alaryhm{t, jotka on tarkoitettu eri tieteenalojen tiedonvaihdon parantamiseksi. Perinteisesti suosittuja ovat tietysti edelleen atk- ja tietoliikenneryhm{t kuten my|s monet vapaamuotoisemmat ryhm{t. Ryhmien perustamista ja poistamista FUNETin puolesta hoitaa Harri Salminen ja FUUGin puolesta Hannu-Matti J{rvinen. Ehdotukset voi l{hett{{ joko tunnukselle ryhmat@funet.fi tai keskusteltavaksi ryhm{{n sfnet.tietoliikenne.ryhmat+listat, jonne my|s l{hetet{{n tietoja uusista ryhmist{ ja postituslistoista. T{ydellinen ajantasalla oleva versio tiedostosta, jossa on kuvattu kunkin ryhm{n k{ytt|tarkoitus, on saatavilla anonymous ftp:ll{ koneesta nic.funet.fi nimell{ /pub/netinfo/sfnet.ryhmat.

Ulkomaiset jakelut

Ulkomailta tuoduista julkisista jakeluista FUUG on veloittanut kustannusten kattamiseksi pienen kiinte{n summan vuosittain kultakin organisaatiolta.

Nordunet Nordic University Network

Nordunet jakelu on pohjoismaiden yhteisess{ NORDUnet verkossa levi{v{ jakelu, jossa on vasta muutamia yhteispohjoismaisia ryhmi{. Niiden luetteloa s{ilytet{{n nic.nordu.net koneen tiedostossa news/nordunet.groups

Eunet Euroopan yhdist{j{

EUUG tuo muun maailman uutiset eurooppaan ja levitt{{ samalla Euroopan sis{ist{ eunet jakelua, jossa on muutamia aktiivisia ryhmi{.

Usenet Unix Users Network mist{ kaikki alkoi

Uutispalvelu on alunperin syntynyt ratkaisuna lukuisten laajojen postituslistojen amerikkalaisen uucp-verkon yll{pit{jille ja k{ytt{jille aiheuttamiin ongelmiin. Uucp verkossa syntyneeseen maailmanlaajuiseen Usenet jakeluun kuuluu useita p{{ryhmi{. N{it{ voidaan pit{{ uutispalvelun perushierarkiana, joten niiden nimet eiv{t ala jakelun nimell{ kuten on tapana useimmissa muissa jakeluissa. Ryhm{t perustetaan news.groups ryhm{ss{ tapahtuvan alustavan keskustelukierroksen j{lkeen s{hk|isell{ lukijoiden suorittamalla {{nestyksella. Menettelyn t{rkeist{ vaiheista tiedotetaan my|s news.announce.newgroups ryhm{ss{, jos ei jaksa keskustelua tarkemmin seurata. T{m{ suhteellisen raskas menettely on katsottu tarpeelliseksi Usenet jakelussa, jolla on viimeisimm{n arvion mukaan noin 1.2 miljoonaa aktiivista lukijaa noin 30 tuhannessa palveluun kytketyss{ tietokoneessa.

P{{ryhm{n comp alta l|ytyy runsaasti ryhmi{ l{hes kaikesta tietojenk{sittelyyn liittyv{st{. Sci ryhm{n alla on eri tieteenalojen ryhmi{, mutta moni ala ei viel{ n{yt{ aktivoituneen hankkimaan omaa ryhm{{ns{. Soc ryhm{t k{sittelev{t eri sosiaalisen kanssak{ymisen osa-alueita. Rec alaryhm{t k{sittelev{t harrastuksia ja muita ajanviettotapoja. Talk alaryhmiss{ taas vietet{{n aikaa vapaamuotoiseen mielipiteiden vaihtoon. News alaryhmiss{ nimens{ mukaisesti k{sitell{{n uutispalveluun itseens{ liittyvi{ asioita, joista jokaisen uutisten lukijan kannattaa tutustua news.announce.newusers ja news.lists ryhmiin, joissa on k{ytt{ytymisohjeita ja erilaisia hy|dyllisi{ listoja ja tilastoja maailmanlaajuisista jakeluista. Lopuksi on viel{ p{{ryhm{ misc jonka alle on sijoitettu ryhm{t, jotka eiv{t ole sopineet mihink{{n edell{mainituista p{{ryhmist{.

Inet jakelu Internet postituslistoille

Internet eli inet jakelu on syntynyt Internet verkon piiriss{ jakamaan suosittuja Internet postituslistoja verkkoa ja k{ytt{ji{ v{hemm{n kuormittavalla tavalla. Ne k{ytt{v{t mailmanlaajuisen usenet jakelun alaryhmi{ nimen{{n vaikka niit{ jaetaankin eri jakelulla, koska niiss{ liikkuu suhteellisen paljon viestej{ eik{ niit{ perusteta Usenet verkon s{{nn|in. Kannattaa tarkistaa ennen postituslistalle liittymist{, olisiko se jo olisi tarjolla jossain uutisryhm{ss{. Jos postituslistaa ei ole viel{ liitetty mihink{{n ryhm{{n niin se voidaan j{rjest{{ paikalliseen tai sfnet jakeluun ja poistaa sielt{, jos se my|hemmin tulee johonkin muuhun laajempaan jakeluun.

alt vapaat vaihtoehdot

Alt jakelu on vapaamuotoinen ryhmien jakelun, perustamisen ja sis{ll|n suhteen, joten sen alla on kaikenlaisia ryhmi{, joita ei olisi ehk{ koskaan mihink{{n virallisempaan jakeluun syntynyt. Uusista ryhmist{ kannattaa silti keskustella ja ilmoitella alt.config ryhm{ss{ eik{ suinp{in yritt{{ perustaa omaa ryhm{{ ymp{ri maailmaa. Vastaavasti ryhmien levi{minen ja s{ilyminen on ep{varmempaa ja vaihtelee suuresti ryhm{st{ toiseen. T{ll{ hetkell{ Suomessa pit{isi olla saatavissa "kaikki" alt ryhm{t, vaikka kaikkialla niit{ ehk{ ei tilatakaan paikalliseen uutispalveluun.

Bionet biotieteilij|iden oma jakelu

Bionet on harvinainen esimerkki hyvin tuetusta erikoisjakelusta tietyn tieteenalan tutkijoille. Se on perustettu erityisen bionet verkkopalveluorganisaation tuella ja se on my|s liitetty moniin postituslistoihin ja tietokonekokouksiin. Nyttemmin n{iden verkkoa kutsutaan nimell{ BIOSCI, mutta jakelun nime{ ei ole vaihdettu. Organisaatioiden tiedostopalvelijoissa on my|s saatavilla biotieteisiin liittyvi{ tietokantoja ja ohjelmia. Jakelu levinnee l{hinn{ biotieteit{ harrastaviin organisaatioihin my|s Suomessa. /Gilmore90//Harper90/

Gnu is not Unix

Jakelussa on Richard M. Stallmannin aloittaman GNU projektin ohjelmistoihin liittyv{{ keskustelua ja tiedotuksia. Tavoitteenahan on vapaasti jaettava k{ytt|j{rjestelm{ ja ohjelmistoja. Tunnetuimpia osia lienev{t GNU Emacs, Gcc, G++, gdb, ghostscript ja GNU chess, joilla on jo omat ryhm{ns{. /Gilmore90/

Unix-PC ja U3B AT&T:n Unixkoneiden k{ytt{jille

N{m{ ovat pieni{ erikoisjakeluja AT&T:n Unix-PC ja 3B sarjan tietokoneiden k{ytt{jille. /Gilmore90/

VMSNET

Digital Equipmentin VMS k{ytt|j{rjestelm{n k{ytt{jille kohdistettu jakelu, joka on j{rjest{ytyneemp{{ kuin comp.os.vms eli Info-VAX listan hyvin vilkas ja laaja-alainen keskustelu. /Gilmore90/

Biz for Business

Suhteellisen pieni jakelu kaupallisista, l{hinn{ ATK, tuotteista ja palveluista keskusteluun tavoilla, joita ei ole katsottu sopivaksi muihin ei-kaupallista etiketti{ noudattaviin jakeluihin. /Gilmore90/

Clarinet kauppaa elektronista "lehte{"

Clarinet maksullinen kaupallinen jakelu, jossa on noin 150 hyvin organisoitua ryhm{{, joihin ammattimaisesti toimitetaan tuoreita artikkeleja ja uutisia elektronisen sanomalehden tapaan. Uutiset sy|tet{{n verkkoon sopivilla attribuuteilla luokiteltuna suoraan kansainv{lisist{ uutistoimistoista tai clarinetin toimituksesta. Se on CNN:n tyylinen vakava yritys maailmanlaajuiseksi elektroniseksi uutispalveluksi, jota sopivasti levitet{{n standardeilla uutisprotokollilla asiakkaille. Jakelusta voi organisaatiolleen pyyt{{ tarjouksen FUUGilta, joka toimii clarinetin Suomen jakelijana. /Gilmore90/

Muut jakelut

N{iden lis{ksi on olemassa paikallisia tai tietyn k{ytt{j{ryhm{n sis{isi{ jakeluja, joista osa on julkisina muidenkin haluttaessa saatavissa. Monet kuitenkin haluavat pit{{ organisaationsa sis{iset keskustelut sis{isen{ eik{ vapaassa jakelussa. Jakelusta p{{tt{v{t jakelijat ja halukkaat voivat aina perustaa uuden jakelun ja hankkia sille tilaajia. Uuden jakelun maailmanlaajuiseksi kasvattaminen voi kyll{ olla huomattavasti vaikeampaa kuin uuden Usenet jakelun ryhm{n perustaminen. /Partan90/

Yhteenveto

Uutispalvelu on eritt{in monipuolinen ja tehokas elektroninen ryhm{viestint{palvelu, jota kannattaa k{ytt{{ valikoiden ja suodattaa ne viestit joista ei ole kiinnostunut. Uutispalvelun avulla voi saada nopeita ja kontakteja eri alojen asiantuntijoihin ja arvokkaita tiedonmuruja, mutta siihen voi my|s tuhlata kaiken aikansa sill{ koko uutispalvelun yli kymmenen p{ivitt{isen megatavun tietom{{r{n seuraamiseen ei en{{ pikalukutaitokaan auta. Uutispalvelu on alunperin suunniteltu v{hent{m{{n laajojen postituslistojen yll{pidollisia ja kuormituksellisia ongelmia uucp verkossa, mutta nykyisin sit{ voidaan pit{{ maailman laajimpana hajautettuna avoimena tietokonekokouspalveluna.

Verkon laajuuden ja avoimuuden vuoksi on suositeltavaa ajatella mit{ kirjoittaa eik{ suoraan kirjoittaa mit{ ajattelee, sill{ viestinne saattavat lukea tuhannet ihmiset, jotka eiv{t ehk{ ymm{rr{k{{n sen kontekstia tai kulttuuritaustaanne. Kannattaa aloittaa seuraamalla kiinnostavia keskusteluja ja lukemalla verkon ohjeita hyv{st{ kirjoitustyylist{ uutisverkoissa ennenkuin alkaa aktiiviseksi osallistujaksi haluamissaan ryhmiss{.

[lk{{ hukkuko informaation tulvan alle vaan k{ytt{k{{ j{rkev{sti hyv{ksenne maailman laajinta avointa keskustelufoorumia!

Yhteystietoja

(Otsikossa mainitun Internet osoitteen k{ytt| on suositeltavinta, koska se tavoittaa my|s varahenkil|t tarvittaessa)

sfnet ryhmien koordinointi ryhmat@funet.fi

Harri Salminen ja Hannu-Matti J{rvinen FUNET c/o TTKK VTKK/TLP PL 527 P.L. 40 33101 Tampere 02101 Espoo Puh. (90) 457 2288 Puh. (931) 162 111 Sek{ my|s Petri Ojala FUNETin ett{ FUUGin puolesta (kts. alla.)

Yhdysk{yt{v{t

Jakeluverkko

FUNET Marko Kaittola ja Teemu Kurki FUNET c/o TTKK PL 527 33101 Tampere Puh. (931) 162 111 FUUG Petri Ojala FUUG Saarenkatu 6-8 A 1 00550 Helsinki Puh. (90) 451 3231 Uutispalvelijoiden yll{pit{jille, jotka yleens{ l|ytyv{t newsmaster tai usenet aliaksen takaa uutispalvelijasta, on olemassa nntp-list ja news-list postituslistat, joista voi kysell{ lis{{ jakeluverkon yll{pit{jilt{.

Viitteet:

John S. Quarterman. "The Matrix: Computer Networks and Conferencing Systems Worldwide", Digital Press 1990

/Harper90/ Harper, Kristofferson, O`Reilly ja Sundvall "THE BIOSCI BULLETIN BOARD NETWORK". Kopiota voi kysy{ osoitteesta harper@csc.fi.

/Palovuori88/ Tera Palovuori "PortaCOM K{ytt{j{n opas". Teknillisen korkeakeakoulun laskentakeskus 1988.

/Palme90/ Jacob Palme. "SuperCOM - a distributed computer conference system". QZ UniversitetsData AB 1990.

/Salminen90/ Harri Salminen, "Interconnection of group communication services", NORDUNET 90 Conference proceedings. T{m{ html dokumentti on kokeilu KATKUn artikkelin muuntamisesta html opastustiedoksi. Muutoksia tulee tapahtumaan... Kommentit voi l{hett{{ suoraan tekij{lle osoitteeseen hks@funet.fi.